Hei 11. 2011
American journal of clinical nutrition (AJCN:in huhtikuun numerossa on yhteenveto symposiumista (Rasvan asema sydän-ja verisuonitautien vähentäjänä), kirjoittajana muun muassa ruotsalainen ravintoideologi Ulf Risenius.
Jo ensimmäisessä lauseessa alkaa selittely: “Nykyinen ravintosuositus neuvoo vähentämään tyydytetyn rasvan käyttöä sydänsairauksien (CDH) vähentämiseksi. Viimeisimmät tutkimustulokset kuitenkin kyseenalaistavat tyydytetyn rasvan osuuden näissä sairauksissa”.
Näinhän asia on, viimeisimmät tutkimukset, toisinsanoen viimeisten 5 vuoden ravintotutkimukset, asettavat tyydytetyn rasvan aseman sairauksien aiheuttajana kyseenalaiseksi. Viimeisimpänä meta-analyysi jonka johtopäätöksenä on että rasva ei ole yhteydessä sairastumisien lukumäärän kasvamiseen.
Kirjoittajat AJCN:ssä myöntävät että tutkimukset, missä potilaat ovat vaihtaneet rasvan hiilihydraatteihin, eivät ole vähentäneet , vaan pikemminkin lisänneet sairastumisriskiä.
Kuinkas vähärasvaisen ravinnon suosittelijat tämän selittävät.? Aivan, he selittävät toivovansa että hiilihydraatit missä GI om matalampi on parempi kuin kuin muu hiilihydraatti. Sitäpaitsi he selittävät että olisi parempi vaihtaa tyydyttynyt rasva monityydytettyyn, He viittaavat matemaattisiin laskelmiin mutta kliininen näyttö on vähissä.
Löytyykö sitten mitään vahvaa pperustetta sille että tyydytetyn rasvan vähentäminen on mielekästä? Kyllä, paras Suomessa esitetty peruste on Pohjois Karjala Projektin ” Fat and heart disease: yes we can make a change – the case of North Karelia”. Siinä kuvataan kuinka alueen väestön siirtymisellä voin käytöstä margariinin käyttöön saavutettuja terveysetuja. Sydänsairauksien väheneminen, jota tapahtui koko Suomen alueella, alueella kytketään mainituun ravintomuutokseen Onko margariinin käyttöön siirtyminen todella syynä sydäninfarktien vähenemiseen Suomessa ja kaikissa muissa länsimaissa? Vaikea uskoa, kirjoittaja palaa asiaan pidemmässä artikkelissa. Yllämainitussa tapauksessa riittää todeta että Suomalaista kampanjaa ei voi laskea minkäänlaiseksi todisteeksi vähärasvaisen ruokavalion eduista. Kampanja oli suunnattu koko väestöön joten minkäänlaista vertailuryhmää ei ollut olemassa. Mainitun tyyppisillä kampanjoilla on kaikkein alhaisin todistearvo.
Mietitäänpä eteenpäin. Jospa vähärasvainen ravinto on kuitenkin syynä vähentyneeseen määrään sydäninfarkteja? Mutta jos syyksi siihen että sydäninfarktit ovat vähentyneet väitetään oleva voin syönnin vähenemisen niin mistä johtuu ylipaino-ongelman ja diabeteksen (tyyppi2) kasvu? Samojen asiantuntijoiden mukaan tulee jopa ylipaino ja diabetes hoitaa vähärasvaisella ruokavaliolla. Syyksi siihen miksi ylipainoisten määrä kasvaa sanotaan olevan sen että kansa ”ei noudata ravintosuositusta”. Kuinka nämä asiantuntijat haluavat asian oikein olevan? Yritys saada aplodeja sydäninfarktien vähenemisestä ja samaan aikaan syyttää ylipaino-ongelmaa siitä että neuvoja ei kuunnella kuulosta hieman huvittavalta.
Liikalihavuus, mutta erityisesti 2-tyypin diabetes nostavat voimakkaasti sydäninfarkti-riskiä joten nykyinen kehitys saattaa johtaa siihen että sydäninfarktien määrä kääntyy nousuun. Mitäs sitten tehdään? Vähennetään edelleen voinsyöntiä? Vai olisikohan aika alkaa ajattelemaan asiat uusiksi. Viimeisimmät tutkimustulokset kertoo sen että olemme yliarvioineet voin vaarallisuuden ja aliarvioineet sokerin aiheuttaman riskin.
Syö voita hyvillä mielin mutta vähennä leivän määrää.
Lähde: http://diabetesdoc.bloggsida.se/kost/lagfettforesprakarnas-forsvarstal#comments
