Terveenä ja kylläisenä LCHF (VHH) ruokavaliolla

Syy 20. 2011

Kirjoittajasta:

Minulla on tutkijan koulutus ja olen ollut varapuheenjohtaja Syöpärahastossa/säätiössä ja jäsen Syöpärahaston/säätiön tutkimusneuvostossa ja nykyisin olen päämies? Sydän- ja Keuhkorahastossa/säätiössä. Olen 20 vuotta yrittänyt seurata tutkimustyötä ajankohtaisella alueella.

Kaikki tietävät että on olemassa voimakas yhteys terveytemme ja ravintomme välillä. Siitä huolimatta on tämä alue erittäin heikosti tutkittu. Tästä on seurauksena suuri epävarmuus siitä mikä ravinto on tai ei ole meille hyväksi. Huolimatta erittäin puutteellisesta tieteellisestä perusteesta on tutkijat, ravintoneuvojat ja viranomaiset kymmeniä vuosia välittäneet meille neuvoja joita he väittävät vartmoiksi ja tieteeseen perustuviksi. Mitä enemmän olemme näitä neuvoja seuranneet sitä sairaammiksi olemme tulleet. Nykyisin voidaaan aivan selvästi nähdä yhteys USA:n liikalihavuusongelman ja tyydytetyllä rasvalla, niin meijerituotteiden kuin animalisten rasvojen kohdalla, pelottelupropagannan välillä. Sillä että pelottelupropaganda perustuu tutkimushuijaukseen (Keys) ei näytä olevan mitään väliä.

Kansan romuttunut luottamus viranomaisiin ja vastuullisiin asiantuntijoihin on vakava asia. Nykyisin ohjaa informaatio jonka saamme verkosta ja lehdistä miljoonien ruotsalaisten ruokavalion valintaa. Jäykkäniskainen asenne asioiden oikean laidan selvittämistä vastaan jota asiantuntijat esittivät ohjelmassa (http://lchf3356.blogit.fi/svt2n-ohjelma-diabetekin-ruokavaliosta/) aiheuttaa suurta vahinkoa tärkeille yhteiskunnan instituutioille.

Johtopäätökseni STV:n ohjelmasta on että nykyinen, hyväksytty tieteellinen tutkimus tällä alueella on erittäin puutteellista.

Kun katsotaan tutkimusta mitä löytyy ravinnon ja sairauksien (syöpä, metabolinen oireyhtymä, Alzheimers) kohdalla niin nähdään että suurin osa on lääketeollisuuden rahoittamaan. Lääketeollisuudelle on kroonisen diabeteksen, verenpaineen ja korkean kolesterolin hoito luonut triljoonan markkinat. Sitä tulevat lääkeyhtiöt puolustamaan kynsin hampain.

Tästä syystä on tarpeellista vahvistaa puolueettoman ravinto/terveystutkimuksen asemaa niin että saadaan järkevä pohja tulevaisuuden ravintosuosituksille.

Yhteiskunta tienaisi todennäköisesti kunnolliseen ravintotutkimukseen satsattavat rahat pienentyneenä kalliitten lääkkeiden käytön vähenemisenä, vähentyneinä sairauspäivinä ja ennenaikaiseläkkeinä.

Veikkaisin että kun koko totuus ravinnon ja sairauksien kohdalla tulee esiin niin yhteiskunta ja teollisuus saavat olla valmiita maksamaan korkeita vahingonkorvauksia niille jotka ovat saanet terveytensä pilattua vahingollisella ravinnolla ja liialla lääkityksellä. Tätä voi hyvin verrata tupakan vahingollisiin vaikutuksiin ja tupakkateollisuus on saanut maksaa korkeita summia.

Lähde: http://www.newsmill.se/artikel/2011/09/15/livsmedelsverkets-r-d-visar-att-vi-beh-ver-oberoende-forskning

Osittainen käännös.

Syy 20. 2011

Tilanne voin kohdalla näyttää vaan pahenevan. TV-kokit ovat jättäneet kaikenmaailman teolliset rasvasotkut pois ja pannuihin ja kattiloihin menee voita ja vispikermaa, siinäkö syy.

Vai onkohan sillä, että viimeisimmän tutkimuksen mukaan 25% ruotsalaisista vähentelee hiilihydraatteja käyttää rasvaisia, terveellisiä meijerituotteita (LCHF) jotain tekemistä asian kanssa?

Tässä kuitenkin mainio ratkaisu, tee itse oma voisi. Camilla Sparring näyttää kuinka yksinkertaisesti se käy. Kermaahan kuitenkin saa hyvin vielä.

http://www.kostdoktorn.se/losningen-pa-smorbristen

Kermaa, mahdollisesti vähän rapsiöljyä jos haluat levitettävämmän voin.

Vispaa kunnolla, kunnes voita

Siilaa vesi pois

Pese voi

Suolaa maun mukaan (merisuolaa-sis. luonnollista jodia)

Tai sitten:

Kermaa ja ripaus kermaviiliä (maitohapon lisäämiseksi voimassaan)

Mahdollisesti rapsiöljyä jos haluat levitettävämmän voin.

Vispaa kunnolla, kunnes voita

Siilaa vesi pois

Pese voi

Suolaa maun mukaan (merisuolaa-sis. luonnollista jodia)

(kukaan ei ole niin kätevä kuin laiska insinööri)

25 hyvin käytettyä minuuttia.

Margariinitehdas ei taida selvitä yhtä luonnollisilla ja vähillä raakaaineilla

Syy 19. 2011

Vihannekset ( hiilihydraatiksi, mieluimmin maanpinnan yläpuolella kasvavia)

Jos perusaineet (liha, kala jne) on oikein et oikeastaan pysty lisäämään niin paljon vihanneksia että sillä olisi suurempaamerkitystä.

http://terveydeksesi.fix4you.se/#post43

Proteiinit:

Punnitse pala kanaa, naudanlihaa, kalaa ja opettele kuinka paljon proteeinia se sisältää. Sillä kuinka paljon proteiinia saat annoksestasi ei ole suurempaa merkitystä kunhan se on 0,8-1,2 gr/kg ihannepainostasi.

Rasva:

Mitään älyttömiä määriä rasvaa sinun ei tarvitse syödä. Jos kala tai lihapala kelluu rasvassa niin voit jättää sen lautasellesi kun olet syönyt kaiken muun. Älä unohda kuitenkaan että rasvan tarkoituksena on korvata se mitä vähennät hiilihydraatteina.

Monet sanovat oman kokemuksensa perusteella painonsa laskevan kun yksinkertaisesti syö itsensä kylläiseksi rasvasta. He tarkoittavat ”miellyttävän kylläiseksi”, ei ahtamalla. Kylläisyyden tunne tulee noin 20 minuutin viiveellä joten on syytä syödä rauhallisesti, ahmimatta..

Useimmat eivät laske itse vaan käyttävät energialaskureita

http://188.117.37.106/laske/hpr.php

johon voi kirjoittaa eri elintarvikkeiden määrän. Laskuri hoitaa laskemisen. Vaa`an tarvitset kuitenkin elintarvikkeiden punnitsemiseen. Opettele alussa käyttämään energialaskuria esim. fineli.fi (ruokakori) niin opit myös samalla mitä ruokasi sisältää ja missä suhteessa (rasva-proteiini-hiilihydraatti).

Esimerkki:

Jos haluat syödä esimerkiksi 6gr hiilihydraatteja päivässä niin vastaavat vihannesmäärät on seuraavat:

vihannes hiilih.fineli/100gr

857 gr pinaattia 0,7

500 gr säilöttyä parsakaalia 1,2

300 gr retiisejä 2

146 gr valkokaalia 4,1

430 gr kurkkua 1,4

600 gr salaattia (isbergssallad, amer.) 1

240 gr vihreää paprikaa 2,5

146gr vihreitä papuja 4,1

Lisää tietoa elintarvikkeista: http://www.fineli.fi/

Yllämainitut asiat oppii pikkuhiljaa joten tarkoitus ei ole suinkaan jatkaa esim. elintarvikkeiden punnitsemista loppuiän.

Lisää tietoa peruskäsitteistä LCHF ruokavaliosta puhuttaessa:

http://terveydeksesi.fix4you.se/#category21

Syy 18. 2011

Ruotsissa on esitetty uusia diagnoosirajoja raskausajandiabeeteksessa. Syynä on HAPO-tutkimus jossa havaittiin lapsista tuli suuria ja synnytyskomplikaatioita esiintyi enemmän jopa vallitsevien diagnoosirajojaen alapuolella.

Arvion mukaan noin 18% raskaana olevista saa diagnoosin raskausajandiabetes uusilla diagnoosirajoilla. Tämä on kaksinkertainen määrä verrattuna nykyiseen. Pystyykö hoitokoneisto hoitamaan nämä kaikki? Sen lisäksi että raskauden aikana kontrolloidaan verensokeri pitäisi myös raskauden jälkeen kontrollia jatkaa vuosittain ettei henkilö kehittäisi diabetes2:sta tulevaisuudessa.

Monella taholla keskustellaan asiasta. Löytyykö valmius heistä huolehtimiseksi joilla on vähän kohonneet verensokeriarvot ja minkätyyppisiä komplikaatioita lopulta pystytään ehkäisemään ja mihin hintaan.

Minä saan toisen tyyppisiä kysymyksiä aiheesta. Miksi niin monella on kohonnut verensokeri? Onko syynä ylipaino? Onko syynä ruoka jota syön? Tärkein kysymys on kuitenkin: millaisen ravintosuosituksen antaisimme näille naisille?

Kuulin juuri raskaana olevasta naisesta joka oli turhautunut korkeista verensokeriarvoistaan. Kuitenkin hän oli syönyt juuri kuten Elintarvikelaitos suosittelee: hedelmiä välipalana, kevytjugurttia ja näkkileipää ilman voita aamiaiseksi jne. Mainittu ravinto tuskin laskee verensokeria.

Kaikki jotka aikaisemmin ovat lukenet kirjoituksiani tietävät että olen epäilevällä kannalla 2-tyypin diabeetikkojen verensokerimittauksien kohdalla. Raskausajandiabeteksesta kärsivien kohdalla saattaa verensokerin mittaus olla sopiva menetelmä. Kysymyksessä on rajoitettu jakso ja erittäin motivoitunut potilas. Mittaa verensokeri ennen ja jälkeen ruokailun. Mikä kohottaa verensokerisi? Vedä omat johtopäätöksesi. Uskon että vähähiilihydraattinen ravinto sopii täydellisesti raskausajandiabeteksen hoitoon Mitä sinä uskot?

Lähde: http://diabetesdoc.bloggsida.se/kost/graviditetsdiabetes-%E2%80%93-ett-vaxande-problem

Omia ajatuksiani:

”Kaikki jotka aikaisemmin ovat lukenet kirjoituksiani tietävät että olen epäilevällä kannalla 2-tyypin diabeetikkojen verensokerimittauksien kohdalla.” kirjoittaa Anders (dibetes.doc).

Täytyypä ottaa selvää hänen perusteluistaan lukemalla mitä hän on asiasta kirjoittanut. En pidä tippaakaan ajatuksesta joka nykyisin on vallalla että mittatikkuja ei annettaisi D2:lle (itsensä ravinnolla, ilman lääkitystä hoitavalle) enempää kuin 50kpl vuodessa. Käypähoidolla itsensä hoitavien joukosta ei tietenkään löydy ensimmäistäkään joka selviää ilman lääkitystä vaan koko homma tuntuu enemmän hyökkäykseltä meitä esim. LCHF-ruokavaliolla hoitavia vastaan. Tiedän että oma tarpeeni mittatikkujen kohdalla on noin 300 kpl/vuosi ja sen olen myös kertonut hoitajalleni ja onneksi olen saanut haluamani määrän. D2:lle on ja varsinkin itsensä ravinnolla ilman lääkitystä hoitavalle on tärkeää seurata että kaikki toimii. Olen enemmän sitä mieltä että kun kovalla lääkityksellä korjataan virheellisen ravinnon aiheuttama verensokerin nousu niin mittaus on D2:sten kohdalla kuten Anders epäilee.

Palaan tähän asiaan myöhemmin blogissani.

Syy 18. 2011

Olen saanut luvan kääntää ja käyttää materiaalia blogista http://diabetesdoc.bloggsida.se/ , http://diabetesdoc.bloggsida.se/om.

Erittäin tasapainoinen diabeteksen hoitoon keskittynyt lääkäri.

Tämä lisättynä materiaaliin jota jo aikaisemmin käytän luvalla, http://www.kostdoktorn.se/ (Ruotsin suurin terveyssivu), http://annikadahlqvist.com/ (LCHF pioneeri), http://www.lchfmagasinet.se/ ja oma kokemukseni D2:sen hoidosta ilman lääkitystä LCHF ruokavaliolla takaa lukijalle ajankohtaista, tieteeseen, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvaa tietoa.

Syy 17. 2011

Kuulet monia väitöksiä LCHF ruokavalion terveydellisistä eduista. Norjalainen sydänlääkäri ja tutkija esittää 10 jotka perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin.

1. LCHF auttaa ylipainoisia pudottamaan painoaan (1-16)

2. LCHF sätää ruoanhimoasi ja tuloksena syöt vähemmän (10)

3. LCHF pienentää makeanhimoasi (17)

4. LCHF nostaa HDL (hyvää) kolesterolia ja vähentää pieniä tiheitä LDL kolesteroleja (16.18-25). Näiden muutosten katsotaan olevan yhteydessä pinentyneeseen sydän-ja verisuonisairausriskiin. (26)

5. LCHF parantaa 2-tyypin diabeetikon tilaa huomattavasti. (27-32)

6. LCHF ruokavaliolla rasvapamksa paranee (1)

7. LCHF voi auttaa verisuonten kalkkeutumiseen (33).

8. LCHF ei aiheuta triglyceridien nousua veressä vaikka tyydytetyn rasvan määrä ravinnossa kolminkertaistetaan (22)

(alkuperäistekstissä oleva ” ikke økning av mettet fett i blod” tulkittu triglycerideiksi)

9. LCHF ruokacvalio ei johda pienempään kestävyyteen tai suurempaan väsymykseen liikunnassa, (5)

10. LCHF voi nostaa rasvanpolttoa treenauksen yhteydessä (34).

Tutkimukset joihin viitataan:

1. Browning JD, Baker JA, Rogers T, Davis J, Satapati S, Burgess SC. Short-term weight loss and hepatic triglyceride reduction: evidence of a metabolic advantage with dietary carbohydrate restriction. American Journal of Clinical Nutrition. 2011 May;93(5):1048–1052.

2. Brinkworth GD, Buckley JD, Noakes M, Clifton PM. Renal function following long-term weight loss in individuals with abdominal obesity on a very-low-carbohydrate diet vs high-carbohydrate diet. J Am Diet Assoc. 2010 Apr.;110(4):633–638.

3. Lim SS, Noakes M, Keogh JB, Clifton PM. Long-term effects of a low carbohydrate, low fat or high unsaturated fat diet compared to a no-intervention control. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2010 Oct.;20(8):599–607.

4. Hession M, Rolland C, Kulkarni U, Wise A, Broom J. Systematic review of randomized controlled trials of low-carbohydrate vs. low-fat/low-calorie diets in the management of obesity and its comorbidities. Obes Rev. 2009 Jan.;10(1):36–50.

5. Brinkworth GD, Noakes M, Clifton PM, Buckley JD. Effects of a low carbohydrate weight loss diet on exercise capacity and tolerance in obese subjects. Obesity (Silver Spring). 2009 Oct.;17(10):1916–1923.

6. Wycherley TP, Brinkworth GD, Keogh JB, Noakes M, Buckley JD, Clifton PM. Long-term effects of weight loss with a very low carbohydrate and low fat diet on vascular function in overweight and obese patients. J. Intern. Med. 2010 May;267(5):452–461.

7. Gardner CD, Kiazand A, Alhassan S, Kim S, Stafford RS, Balise RR, et al. Comparison of the Atkins, Zone, Ornish, and LEARN diets for change in weight and related risk factors among overweight premenopausal women: the A TO Z Weight Loss Study: a randomized trial. JAMA. 2007 Mar. 7;297(9):969–977.

8. Morgan LM, Griffin BA, Millward DJ, DeLooy A, Fox KR, Baic S, et al. Comparison of the effects of four commercially available weight-loss programmes on lipid-based cardiovascular risk factors. Public Health Nutr. 2009 Jun. 1;12(6):799–807.

9. Nordmann AJ, Nordmann A, Briel M, Keller U, Yancy WS, Brehm BJ, et al. Effects of low-carbohydrate vs low-fat diets on weight loss and cardiovascular risk factors: a meta-analysis of randomized controlled trials. Arch Intern Med. 2006 Feb. 13;166(3):285–293.

10. Shai I, Schwarzfuchs D, Henkin Y, Shahar DR, Witkow S, Greenberg I, et al. Weight loss with a low-carbohydrate, Mediterranean, or low-fat diet. N Engl J Med. 2008 Jul. 17;359(3):229–241.

11. Foster GD, Wyatt HR, Hill JO, McGuckin BG, Brill C, Mohammed BS, et al. A randomized trial of a low-carbohydrate diet for obesity. N Engl J Med. 2003 May 22;348(21):2082–2090.

12. Brehm BJ, Seeley RJ, Daniels SR, D’Alessio DA. A randomized trial comparing a very low carbohydrate diet and a calorie-restricted low fat diet on body weight and cardiovascular risk factors in healthy women. J Clin Endocrinol Metab. 2003 Apr. 1;88(4):1617–1623.

13. Foster GD, Wyatt HR, Hill JO, Makris AP, Rosenbaum DL, Brill C, et al. Weight and metabolic outcomes after 2 years on a low-carbohydrate versus low-fat diet: a randomized trial. Ann Intern Med. 2010 Aug. 3;153(3):147–157.

14. Brinkworth GD, Noakes M, Buckley JD, Keogh JB, Clifton PM. Long-term effects of a very-low-carbohydrate weight loss diet compared with an isocaloric low-fat diet after 12 mo. American Journal of Clinical Nutrition. 2009 Jul. 1;90(1):23–32.

15. Volek JS, Sharman MJ, Love DM, Avery NG, Gómez AL, Scheett TP, et al. Body composition and hormonal responses to a carbohydrate-restricted diet. Metab Clin Exp. 2002 Jul. 1;51(7):864–870.

16. Krauss RM, Blanche PJ, Rawlings RS, Fernstrom HS, Williams PT. Separate effects of reduced carbohydrate intake and weight loss on atherogenic dyslipidemia. Am J Clin Nutr. 2006 May 1;83(5):1025–31; quiz 1205.

17. Martin CK, Rosenbaum D, Han H, Geiselman PJ, Wyatt HR, Hill JO, et al. Change in Food Cravings, Food Preferences, and Appetite During a Low-Carbohydrate and Low-Fat Diet. Obesity (Silver Spring). 2011 Apr. 14;

18. Stoernell CK, Tangney CC, Rockway SW. Short-term changes in lipoprotein subclasses and C-reactive protein levels of hypertriglyceridemic adults on low-carbohydrate and low-fat diets. Nutr Res. 2008 Jul.;28(7):443–449.

19. Guay V, Lamarche B, Charest A, Tremblay AJ, Couture P. Effect of short-term low- and high-fat diets on low-density lipoprotein particle size in normolipidemic subjects. Metab Clin Exp. 2011 Aug. 2;

20. Faghihnia N, Tsimikas S, Miller ER, Witztum JL, Krauss RM. Changes in lipoprotein(a), oxidized phospholipids, and LDL subclasses with a low-fat high-carbohydrate diet. J Lipid Res. 2010 Nov.;51(11):3324–3330.

21. Volek JS, Fernandez ML, Feinman RD, Phinney SD. Dietary carbohydrate restriction induces a unique metabolic state positively affecting atherogenic dyslipidemia, fatty acid partitioning, and metabolic syndrome. Prog. Lipid Res. 2008 Sep.;47(5):307–318.

22. Forsythe CE, Phinney SD, Feinman RD, Volk BM, Freidenreich D, Quann E, et al. Limited effect of dietary saturated fat on plasma saturated fat in the context of a low carbohydrate diet. Lipids. 2010 Oct.;45(10):947–962.

23. Sharman MJ, Gómez AL, Kraemer WJ, Volek JS. Very low-carbohydrate and low-fat diets affect fasting lipids and postprandial lipemia differently in overweight men. J Nutr. 2004 Apr. 1;134(4):880–885.

24. Volek JS, Sharman MJ, Forsythe CE. Modification of lipoproteins by very low-carbohydrate diets. J Nutr. 2005 Jun. 1;135(6):1339–1342.

25. Sharman MJ, Kraemer WJ, Love DM, Avery NG, Gómez AL, Scheett TP, et al. A ketogenic diet favorably affects serum biomarkers for cardiovascular disease in normal-weight men. J Nutr. 2002 Jul. 1;132(7):1879–1885.

26. Lamarche B, Tchernof A, Moorjani S, Cantin B, Dagenais GR, Lupien PJ, et al. Small, dense low-density lipoprotein particles as a predictor of the risk of ischemic heart disease in men. Prospective results from the Québec Cardiovascular Study. Circulation. 1997 Jan. 7;95(1):69–75.

27. Tae Sasakabe HHHUKW. Effects of a moderate low-carbohydrate diet on preferential abdominal fat loss and cardiovascular risk factors in patients with type 2 diabetes. Diabetes, Metabolic Syndrome and Obesity: Targets and Therapy. 2011;4:167.

28. Yancy WS, Foy M, Chalecki AM, Vernon MC, Westman EC. A low-carbohydrate, ketogenic diet to treat type 2 diabetes. Nutr Metab (Lond). 2005;2:34.

29. Westman EC, Yancy WS, Mavropoulos JC, Marquart M, McDuffie JR. The effect of a low-carbohydrate, ketogenic diet versus a low-glycemic index diet on glycemic control in type 2 diabetes mellitus. Nutr Metab (Lond). 2008;5:36.

30. Feinman RD, Volek JS. Carbohydrate restriction as the default treatment for type 2 diabetes and metabolic syndrome. Scand. Cardiovasc. J. 2008 Aug.;42(4):256–263.

31. de Koning L, Fung TT, Liao X, Chiuve SE, Rimm EB, Willett WC, et al. Low-carbohydrate diet scores and risk of type 2 diabetes in men. American Journal of Clinical Nutrition. 2011 Apr.;93(4):844–850.

32. Accurso A, Bernstein RK, Dahlqvist A, Draznin B, Feinman RD, Fine EJ, et al. Dietary carbohydrate restriction in type 2 diabetes mellitus and metabolic syndrome: time for a critical appraisal. Nutr Metab (Lond). 2008;5:9.

33. Shai I, Spence JD, Schwarzfuchs D, Henkin Y, Parraga G, Rudich A, et al. Dietary intervention to reverse carotid atherosclerosis. Circulation. 2010 Mar. 16;121(10):1200–1208.

34. Patterson R, Potteiger JA. A comparison of normal versus low dietary carbohydrate intake on substrate oxidation during and after moderate intensity exercise in women. Eur J Appl Physiol. 2011 Apr. 9;

http://espenrostrup.com/2011/09/11/10-dokumenterte-fakta-om-lavkarbo-diett/

Käännös ruosinkielelle: http://www.lchf.se/Bloggar/Blogg/tabid/83/EntryId/8074/Espen-om-dokumenterade-effekter-av-LCHF.aspx

Syy 16. 2011 – lchf3356 Muokkaa |

Koska voi ja Bregott (vrt Oivarin?) on tehty kermasta eikä vettä ole lisätty on margariinien hinnat laskettu tuotteesta ilman lisättyä vettä. Vettä lisäämällä saadaan tietnkin tuotteen valmistaminen halvemmaksi ja isompia voittoja tuottavaksi.

MILDA rasvapitoisuus 75, 60 ja 40%, hinta vertailhetkellä 80-100 kr /kg, riippuen pakkauksen suuruudesta ja kaupasta

BECEL rasvapitoisuus 70, 38 ja 35%, hinta vertailhetkellä 49-65 kr /kg, riippuen pakkauksen suuruudesta ja kaupasta

BECEL 38% hinta vertailhetkellä 85-115 kr /kg, riippuen pakkauksen suuruudesta ja kaupasta

Becel pro activ hinta vertailhetkellä 261-317 kr /kg, riippuen pakkauksen suuruudesta ja kaupasta

LÄTTA och LÄTTA MINI rasvapitoisuus 40 ja 28%, hinta vertailhetkellä 60-195 kr /kg, riippuen pakkauksen suuruudesta ja kaupasta

VOI rasvapitoisuus 81%, hinta vertailhetkellä 49-65 kr /kg, riippuen pakkauksen suuruudesta ja kaupasta

Bregott rasvapitoisuus 75%, hinta vertailhetkellä 42-63 kr /kg, riippuen pakkauksen suuruudesta ja kaupasta

Margariini maksaa toisinsanoen noin puolet enemmän lukuun ottamatta Unileverin lypsylehmää jota myydään ihmisiä turhaan pelottelemalla ”Ajattele sydäntäsi” kampanjalla vaikka on olemassa EU:n päätös että moisen moskan ei saa väittää parantavan sydänterveyttä .

Suuren vesipitoisuuden ansiosta saat maksaa BECEL pro activesta huimaavat 317:- till 261 kr/kg !! Mukaan sotketut kasvisterolit, kolesterolin alentajat, eivät riitä selittämään korkeaa hintaa ja sitä paitsi niiden hyödyn terveydellesi voit kuitata muutamalla sillipalalla.

(Vertailu on ruotsalaisista hinnoista ja margariinimerkeistä, voi on voita niin Ruotsissa kuin Suomessa)

Lähde

Syy 14. 2011

Suurin osa vettä, ei yhtään kananmunaa????

Kevyt majoneesi 275g, 445g

Ainesosat: Vesi, kasviöljy (rapsi), etikka, sokeri, maitojauhe, sakeuttamisaineet (E1412, E1422, E412, E415) , suola, sinapinsiemen, mausteet, säilöntäaine (E202), maitohappo, väri (E160a).

Ravintosisältö/ 100g:

Energiaa 1275kJ (305 kcal)

Proteiinia 2g

Hiilihydraatteja 12g

Rasvaa 28g, josta tyydyttyneitä 2g