Terveenä ja kylläisenä LCHF (VHH) ruokavaliolla

Elo 3. 2011

Karkkipäivä tai mukava ilta perheelle television ääressä ja syötävänä chipsejä, karkkia ja juotavana limsaa, ehkä helppoa ja jopa hyvää mielestäsi niin suurillekuin pienille.

Yllämainittu valtaa enemmän ja enemmän alaa ruotsalaisessa (suomalaisessa?) ravintokulttuurissa.

Tämä samaan aikaan kun diabetesongelma on räjähtämässä käsiin ja ylipaino-ongelma jatkaa voittokulkuaan.

Lasten ylipaino-ongelma

http://www.gp.se/matdryck/1.688376-fredagsmyset-kan-bli-det-sista-du-gor

Ruotsissa keväällä julkaistu valtakunnan kattava tutkimus lasten ylipainosta, 4600 lasta (7-9v), 94:stä eri koulusta, kertoo seuraavaa:

– 17% oli ylipainoa, 3% oli likalihavia.

– Ylipaino ja liikalihavuus on kaksin kertaistunut 20-25 vuodessa.

– Göteborgin alueella 1984-85 tehty vastaava tutkimus näytti 7-8% ylipainoisia ja vähemmän kuin 1% oli liikalihavia.

– Lasten ylipaino-ongelma on suurempi Välimeren maissa kuin Pohjoiseuroopassa.

Lähde: Sahlgrenska akademin (TT)

Mainonta ja muu kaupallinen paine saa vanhemmat ostaman näitä sokeripitoisia tuotteita kotiinsa ja tarjoamaan niitä myös lapsilleen. Sokeri kohottaa veren insuliinin ja rasva varastoituu kehoon.

Olisi ehkä parempi ajatella etukäteen mihin pahaan ympyrään ajaudutaan. Asia on kaikkein pahin lapsille joiden suvussa on todettu diabetesta tai joilla on taipumus diabetekseen muista syistä. Sitten kun diabetes todetaan on monesti kaikkein vaikeinta päästä eroon sokeririippuvaisuudesta, erikoisesti jos tukena on lääkäri tai hoitaja joka mielellään hoitaa homman lääkityksellä (useimmissa tapauksissa lisääntyvällä).

Kotiin voi näiden sikeria tihkuvien tuotteiden sijaan ostaa esim. pähkinöitä, oliiveja, erilaisia juustoja ja opettaa lapset juomaan vettä limsan asemasta.

Vihannekset terveellisen dipin kanssa maistuvat varmaan myös lapsille kun totutellaan ajoissa.

Hei 29. 2011

Alan olla korvia myöden täynnä yritysten täysin vastuuttomia väitöksiä tuotteistaa.

Sokeria sotketaan joka paikaan. Ostaessasi pekonia on tärkeää tarkistaa minkä verran sokeria valmistuksessa on käytetty. Ostaessasi kermavaahtoa ”sparypullossa” on tärkeää tarkistaa minkä verran kermaa tuotteessa on. Ostaessasi kermajäätelöä on ehkä hyvä olla tietoinen ettei jäätelössä olle tippaakaan kermaa mutta jumalattomasti ilmaa jne.

BECEL jatkaa huolettomasti, välittämättä selkäsaunoista Tansakassa ja Ruotsissa ja täysin piittaamatta EU:n päätöksestä koskien BECELI:n terveyshyötyjä. Kansa kantaa kylki vääränä yhtiön tuotteita kotiin. Tuotteita joista ei ole mitään todistettavaa hyötyä ja vaaratekijät kirjoitetaan millimetrin korkeilla teksteillä.

FINDUS myy lihapullia jotka ovat 100% naudanlihaa. Harhanjohtavaa markkinointia? Mistähän hiilihydraatit mahtaa tulla?

Hei 21. 2011

Ruotsin mestari-chins.

http://www.alltomstockholm.se/start/1/article2516986.aos

Aamiainen: 140gr pekonia, kuusi (6) kananmunaa ja 3 deciä vihanneksia.

Lounas: 200-300gr lihaa ja 3 deciä vihanneksia

Illallinen: sama kuin lounas.

Lisäksi ravintolisä ja proteiinipulveri.

Ja hän vaan jaksaa, ilman hiilihydraattitankkausta?

lähde: http://www.kostdoktorn.se/svensk-mastare-utan-kolhydrater

Hei 13. 2011

VHH-keskustelusivuilla väännetään kättä kaloriteorian ollakko vai eikö olla:sta.. Mielipiteitä on molemmin puolin, joka ei sinällänsä ole kummallista koska todella painavaa tutkimusmateriaalia ei ole olemassa. Pienempimuotoisia tutkimusraportteja löytyy ja ne vaan vaikeuttavat tilannetta. Niitä löytyy sekä puolesta että vastaan, Koska itse olen erittäin epäilevällä kannalla kaloriteorian toimimisesta ihmisen kohdalla niin olen alla olevissa linkeissä listannut muutaman tutkimusraportin jotka tukevat ajatteluani.

Myös oman kokemukseni pohjalta en voi muuta kuin ihmetellä jos kaloriteoria pitäisi paikkansa. Kun aloitin LCHF ruokavalion niin ajattelemattomuuttani söin varmasti kalorimäärina huomattavasti entistä enemmän. En nimittäin ottanut huomioon sitä yksinkertaista asiaa että rasva sisältää kaloreit reilusti tuplaten verrattuna proteiiniin ja hiilihydraatteihin. Koska lautasellani olevan ruoan energiajakauma oli erittäin rasvapainotteinen LCHF ruokavalio idean mukaan niin kalorimäärät on varmasti olleet reilusti yli laskennallisen tarpeen. Ravintojakauma oli noin 70-75E% rasvaa , noin 20E% proteiinia ja loput, 5-10E% hiilihydraatteja maanpäällisistä vihanneksista. Tätä jatkui varmasti noin kaksi kuukautta (liian isot annokset) mutta samaan aikaan painoni putosi lähemmäs 20kg.

Mistä moinen, kysyy järjestyksen ystävä, ja kaloriteoriaan luottava alkaa etsiä syitä miksi juttuni ei pitäisi paikkaansa. Uskoisin että ihmisen energian käyttö on hormooniohjattua ja toimii vielä eri tavalla eri yksilöillä, terveillä tai nillä joilla on esim. metabolinen oireyhtymä.

Nykyistä syömistäni kuvaa ehkä parhaiten se mitä yleensä kerron kysyjille, syön kuten meidän koirakin, silloin kun on nälkä ja aina kylläiseksi, vuorokauden ajasta riippumatta. Painoni on pysynyt siinä mihin se 7kk painonlaskun jäkeen pysähtyi (putosi yli 30kg). Joten en näe mitään syytä kaloreiden laskemiseen.

Ehkä sen sijaan että sanotaan että on tärkeää että polttaan enemmän kuin syö oikea sanonta onkin, perustuen hormoonien osuuteen asiassa:

On tärkeää että syö ravintoa minkä elimistö polttaa eikä varastoi. (katso linkin ”Riippuu siitä mitä syö”)

Kalori ei ole kalori:

Eläinkokeessa:

http://www.kostdoktorn.se/en-kalori-ar-inte-en-kalori

Epäilijä1:

http://www.second-opinions.co.uk/do-calories-really-count.html

Epäilijät2:

http://www.nutritionj.com/content/3/1/9

Epäilijät3:

http://www.nutritionandmetabolism.com/content/1/1/15

Riippuu siitä mitä syödään?

http://weightoftheevidence.blogspot.com/2006/02/blast-from-past.html

Calorie theory doesn’t hold water

http://www.bullz-eye.com/furci/2011/the_calorie_theory.htm

http://weightoftheevidence.blogspot.com/2005/10/new-math-of-weight-loss.html

http://www.davedraper.com/faigin-natural-hormonal-enhancement-excerpt.html

Mutta mitä nyt??

In April 2003, Harvard University found people on a low carbohydrate diet could eat 25,000 MORE CALORIES than those on a high-carbohydrate diet and at the end of the 12-week study, THEY GAINED ZERO POUNDS!

Huhtikuussa 2003, Harvard Universityssä todettiin että VHH dieetillä olevat pystyivät syömään 25000 kaloria enemmän kuin he jotka olivat RHH dieetillä ja 12 viikon kokeen jälkeen he lihoivat 0-kiloa.

The “Calorie Theory” (i.e. calorie GUESS) is Incomplete

Hei 11. 2011

American journal of clinical nutrition (AJCN:in huhtikuun numerossa on yhteenveto symposiumista (Rasvan asema sydän-ja verisuonitautien vähentäjänä), kirjoittajana muun muassa ruotsalainen ravintoideologi Ulf Risenius.

Jo ensimmäisessä lauseessa alkaa selittely: “Nykyinen ravintosuositus neuvoo vähentämään tyydytetyn rasvan käyttöä sydänsairauksien (CDH) vähentämiseksi. Viimeisimmät tutkimustulokset kuitenkin kyseenalaistavat tyydytetyn rasvan osuuden näissä sairauksissa”.

Näinhän asia on, viimeisimmät tutkimukset, toisinsanoen viimeisten 5 vuoden ravintotutkimukset, asettavat tyydytetyn rasvan aseman sairauksien aiheuttajana kyseenalaiseksi. Viimeisimpänä meta-analyysi jonka johtopäätöksenä on että rasva ei ole yhteydessä sairastumisien lukumäärän kasvamiseen.

Kirjoittajat AJCN:ssä myöntävät että tutkimukset, missä potilaat ovat vaihtaneet rasvan hiilihydraatteihin, eivät ole vähentäneet , vaan pikemminkin lisänneet sairastumisriskiä.

Kuinkas vähärasvaisen ravinnon suosittelijat tämän selittävät.? Aivan, he selittävät toivovansa että hiilihydraatit missä GI om matalampi on parempi kuin kuin muu hiilihydraatti. Sitäpaitsi he selittävät että olisi parempi vaihtaa tyydyttynyt rasva monityydytettyyn, He viittaavat matemaattisiin laskelmiin mutta kliininen näyttö on vähissä.

Löytyykö sitten mitään vahvaa pperustetta sille että tyydytetyn rasvan vähentäminen on mielekästä? Kyllä, paras Suomessa esitetty peruste on Pohjois Karjala Projektin ” Fat and heart disease: yes we can make a change – the case of North Karelia”. Siinä kuvataan kuinka alueen väestön siirtymisellä voin käytöstä margariinin käyttöön saavutettuja terveysetuja. Sydänsairauksien väheneminen, jota tapahtui koko Suomen alueella, alueella kytketään mainituun ravintomuutokseen Onko margariinin käyttöön siirtyminen todella syynä sydäninfarktien vähenemiseen Suomessa ja kaikissa muissa länsimaissa? Vaikea uskoa, kirjoittaja palaa asiaan pidemmässä artikkelissa. Yllämainitussa tapauksessa riittää todeta että Suomalaista kampanjaa ei voi laskea minkäänlaiseksi todisteeksi vähärasvaisen ruokavalion eduista. Kampanja oli suunnattu koko väestöön joten minkäänlaista vertailuryhmää ei ollut olemassa. Mainitun tyyppisillä kampanjoilla on kaikkein alhaisin todistearvo.

Mietitäänpä eteenpäin. Jospa vähärasvainen ravinto on kuitenkin syynä vähentyneeseen määrään sydäninfarkteja? Mutta jos syyksi siihen että sydäninfarktit ovat vähentyneet väitetään oleva voin syönnin vähenemisen niin mistä johtuu ylipaino-ongelman ja diabeteksen (tyyppi2) kasvu? Samojen asiantuntijoiden mukaan tulee jopa ylipaino ja diabetes hoitaa vähärasvaisella ruokavaliolla. Syyksi siihen miksi ylipainoisten määrä kasvaa sanotaan olevan sen että kansa ”ei noudata ravintosuositusta”. Kuinka nämä asiantuntijat haluavat asian oikein olevan? Yritys saada aplodeja sydäninfarktien vähenemisestä ja samaan aikaan syyttää ylipaino-ongelmaa siitä että neuvoja ei kuunnella kuulosta hieman huvittavalta.

Liikalihavuus, mutta erityisesti 2-tyypin diabetes nostavat voimakkaasti sydäninfarkti-riskiä joten nykyinen kehitys saattaa johtaa siihen että sydäninfarktien määrä kääntyy nousuun. Mitäs sitten tehdään? Vähennetään edelleen voinsyöntiä? Vai olisikohan aika alkaa ajattelemaan asiat uusiksi. Viimeisimmät tutkimustulokset kertoo sen että olemme yliarvioineet voin vaarallisuuden ja aliarvioineet sokerin aiheuttaman riskin.

Syö voita hyvillä mielin mutta vähennä leivän määrää.

Lähde: http://diabetesdoc.bloggsida.se/kost/lagfettforesprakarnas-forsvarstal#comments

Hei 10. 2011

Monella suomalaisella olisi varaa vähentää suolan syöntiään merkittävästi. Miehet syövät keskimäärin kuusitoista- ja naiset kaksitoistakertaisen määrän todelliseen tarpeeseen nähden.

Runsas suolansyönti lisää monia terveysriskejä, erityisesti riskiä sairastua verisuonisairauksiin, sanoo Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) ylilääkäri Antti Jula.

http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2011/03/suurin_osa_syo_suolaa_moninkertaisesti_2459704.html

Paljon suolaa ravinnossasi-vaarallista sanotaan. Mutta kuten monien muidenkin sanomisien kohdalla——löytyykö asialle todisteita?

Uusi painavimpien tutkimusraporttien läpikäynti pudottaa väitteltä pohjan. Mitään todisteita suolan käytön vähentämisen väitetylle sydänsairauksie tai ennenaikaisen kuoleman riskin pienemiselle ei löytynyt.

Tästä huolimatta on kuitenkin ehkä syytä olla ahmimatta suolaa, tutkimus ei koske kuin yllämainittuja sairauksia. Onko muita?

Siinä tapauksessa helpointa on ehkä pysytella erillään siitä suolamäärästä jonka pikaruoka ja valmisruokateollisuus haluaa meidän syövän. Siinä samalla vältämme silloin kaksi terveydellemme haitallista asiaa. Suolaa myös vievoitusjuomissa.

http://www2.cochrane.org/reviews/en/ab009217.html

Verenpainemarkkinat on ratsastaneet pitkään modernin lääketeollisuuden strategialla: Löytää tuote jota voi myydä periaatteessa terveille ihmisille ja jota he tulevat käyttämään loppuikänsä. (vertaa kolestrrolilääkintään)

SvD: ”Ingen vill betala för sanningen om salt”

Hei 2. 2011

Saunailta, ulkona jymisee ukkonen ja on painostavan lämmintä. Tuleeko ukkonen päälle vai ei. No, se näyttäytyy siit. Useamman tunnin on ympäristössä pyörinyt. Luonto tarvitsisi lisää vettä.

Tämä päivä on mennyt kuten tavallinen lauantai yleensä. Kävelyllä koiran kanssa ja rannassa ihmettelemässä jos tienparannus rantaviivassa olisi tehty niin että saisi veneen myös pois rannasta eikä vaan sinne. Hoituu piakkoin.

Asiaan. Ajattelin tehdä viimeisen käytännön testi omalla kehollani. Kaikki, suuresta sokerirasitustestistä alkaen http://lchf3356.blogit.fi/diabeteksesta/diabeetikon-keittokirja-1917/lchf-ruokavalion-vaikutuksesta-diabeeteksessa/diabeetikko-d2-oireettomaksi-lchf-ruokavaliolla/veijon-oma-sokerirasitustesti/ näyttää että diabetes (D2) olisi kateissa.

Tämän illan ruokavalio/juomavalio on seuraava:

Aamupäivällä olen syönyt kaali/jauhelihakeittoa (kukkakaalia/kaalia/porkkanaa(mausteita. Kahvia muutama kuppi ja noin 7cm pitlä pala vanhan ajan rusinapullaleetasta (sai aikaisemmin verensokerin kiipeämää pikin seiniä). Valitettavasti mittasin vasta kolmen tunnin jälkeen ja tulos oli 5,9mmol. Sinänsä ei huolestuttavaa (aika) koska kaikki muut kokeet ovat antaneet suorastaan loistavia tuloksia. Vertailu terveen kanssa on ollut enemmän kuin tyydyttäävää.

Ilta jatkuu:

Sulamassa puolika pienestä makrillista (noin 200gr) ja saman verran sivulihaa siasta.

Siitä muodostuu illan mittaan ateria kaali/porkkana salaatin kera.

Kahvia tulee kulumaan muutama kuppi ja se mikä tulee olemaan itse testivaikuttaja on 4 purkkia olutta (5,2%). Voihan siihen luiskahtaa myös joku paukku vodkaa (ranskalainen, Boris Jelzin, 37,5%).

Jälkiruokana (ehkä) rasiallinen mansikka/kermavaahto sekoistus (reilusti mansikkaa)

Mittausaikataulu saa muodostua illan kulumisen/ruoka- ja juoma ajan mukaan.

Toisin sanoen, ei mitään edes lääkityksellä olevalle diabeetikolle suositeltavaa touhua (muiden kuin diabetesliiton mielestä) mutta tulokset ilmestyvät tänne.

Luultavasti kaikki blogini lukijat ovat toetoisia jo siitä että minulla ei ole, eikä ole ikinä ollut mitään lääkitystä. Hoitona on ollut diabeetikolle suositeltava, tieteeseen ja käytännön kokemukseen perustuva LCHF ruokavalio jolla tietenkin tulen jatkamaan. Pidän nimittäin hyvästä ruoasta.

Hyvvee illanköllykee.

Illan kulku:

Ennen aloitusta: 4,6mmol

15:50 (Ruotsin aikaa) Vodka ja vettä (korkea lasi) 2cm vodkaa ja loput vettä

16:30 Vodka ja vettä (korkea lasi) 1cm vodkaa ja loput vettä

17:10 Vodka ja vettä (korkea lasi) 1cm vodkaa ja loput vettä

Sivuliha marinoitumaan

17:55 Vodka ja vettä (korkea lasi) 1cm vodkaa ja loput vettä

Kylkiliha pannulle paistumaan

18:05 Mittaus: alkoholin vaikutus, tulos 4,6mmol

sivuliha pois pannusta ja makrilli paistumaa

syntyneeseen rasvaan.

18:15 Sauna lämpiämään

18:15 Kaikki ruokapuoli valmis, syödään kun tulee nälkä.

18:35 Ensimmäinen olut

19:15 toinen olut, saunaan

19:45 terdje öl

19:50 Mittaus: alkoholin vaikutus, tulos 5,5mmol

20:15 :neljäs olut

20:30 Pois saunasta

20:31 neljä olut loppu

21:00 Aika syödä

21:15 Tenyt kaikki mahdollist virheet, Syönyt liia nopeasti ja syönyt liian paljon, Makrilli oli kokonainen, pieni, noin 300 gr. Sivulihaa noi 200gr plus salaatti (runsas).

21:35 4,7mmol

22:00 4,7mmol mittattuna toisesta sarjasta olevalla tikulla 5,7mmol., tarkistus samasta sarjasta 5,8mmol

22:30 5,3mmol

23:05 5,3mmo

24:00l 5,4mmol

2011-07-03

07:30 6,1/6,7 mmol (tikut kahdest eri sarjasta)

07:45 aamiainen, kolme suurta kananmunaa ja vähän eilistä salaattia

O8:30 6,7mmol (tikku korkeampaa tulosta näyttävästä satjasta)

Huom!

Mittatikkujen (eri sarjoista) näyttöero noin 0,8 mmol. ”Virhe) jaettuna molemmille antaa 0,4mmol..

Kaikki pienempää mmol määrää näyttävät lukemat voi korjata ylöpäin 0,4 yksikköä ja suurempaa näyttävät alaspäin samanverran.

Hei 1. 2011

http://www.kostdoktorn.se/mer-kostdoktorn-i-norges-storsta-tidning

Painonhallinta: Korkea aika ottaa tieteellinen tutkimus huomioon.

Kostdotorn, Andreas Eenfeldt haastattelustaan Norjan suurimmassa sanomalehdessä, Aftenposten:issa.

Keskusteltaessa Ruokavalion vaikutuksesta painohallintaan vetivät virallisen tahon edestajat jälleen esille vanhan keppihevosensa: LCHF ei ole näyttänyt missän parempaa tulosta kuin virallinen ravintosuositus.

Andreaksen:in vastaus oli: ”He eivät ole lukeneet mitä ravintotutkimus sanoo asiasta.”

11 modernia korkealuokkaista tutkimusraporttia jotka todistavat LCHF ruokavalion paremmuuden.

Brehm BJ, et al. A Randomized Trial Comparing a Very Low Carbohydrate Diet and a Calorie-Restricted Low Fat Diet on Body Weight and Cardiovascular Risk Factors in Healthy Women. J Clin Endocrinol Metab 2003;88:1617–1623.

Samaha FF, et al. A Low-Carbohydrate as Compared with a Low-Fat Diet in Severe Obesity. N Engl J Med 2003;348:2074–81.

Sondike SB, et al. Effects of a low-carbohydrate diet on weight loss and cardiovascular risk factor in overweight adolescents. J Pediatr. 2003 Mar;142(3):253–8.

Aude YW, et al. The National Cholesterol Education Program Diet vs a Diet Lower in Carbohydrates and Higher in Protein and Monounsaturated Fat. A Randomized Trial. Arch Intern Med. 2004;164:2141–2146.

Volek JS, et al. Comparison of energy-restricted very low-carbohydrate and low-fat diets on weight loss and body composition in overweight men and women. Nutrition & Metabolism 2004, 1:13.

Yancy WS Jr, et al. A Low-Carbohydrate, Ketogenic Diet versus a Low-Fat Diet To Treat Obesity and Hyperlipidemia. A Randomized, Controlled Trial. Ann Intern Med. 2004;140:769–777.

Nichols-Richardsson SM, et al. Perceived Hunger Is Lower and Weight Loss Is Greater in Overweight Premenopausal Women Consuming a Low-Carbohydrate/High- Protein vs High-Carbohydrate/Low-Fat Diet. J Am Diet Assoc. 2005;105:1433–1437.

Gardner CD, et al. Comparison of the Atkins, Zone, Ornish, and learn Diets for Change in Weight and Related Risk Factors Among Overweight Premenopausal Women. The a to z Weight Loss Study: A Randomized Trial. JAMA. 2007;297:969–977.

Shai I, et al. Weight loss with a low-carbohydrate, mediterranean, or low-fat diet. N Engl J Med 2008;359(3);229–41.

Krebs NF, et al. Efficacy and Safety of a High Protein, Low Carbohydrate Diet for Weight Loss in Severely Obese Adolescents. J Pediatr 2010;157:252-8.

Summer SS, et al. Adiponectin Changes in Relation to the Macronutrient Composition of a Weight-Loss Diet. Obesity (Silver Spring). 2011 Mar 31. [Epub ahead of print]

Yllämainitut koskevat ainoastaan painonhallintaa. Seuraavana 2 tutkimusta koskien 2-tyypin diabetesta. Myös näissä saavutetiin hyvät tulokset painonhallinnassa.

Yllämainitut koskevat ainoastaan painonhallintaa. Seuraavana 2 tutkimusta koskien 2-tyypin diabetesta. Myös näissä saavutetiin hyvät tulokset painonhallinnassa.

Daly ME, et al. Short-term effects of severe dietary carbohydrate-restriction advice in Type 2 diabetes–a randomized controlled trial. Diabet Med. 2006 Jan;23(1):15–20.

Westman EC, et al. The effect of a low-carbohydrate, ketogenic diet versus a low- glycemic index diet on glycemic control in type 2 diabetes mellitus. Nutr. Metab (Lond.)2008 Dec 19;5:36.

Tilanne toisinsanoen 13-0 LCHF ruokavalion hyväksi.