Kanadalainen munuaisspecialisti ja yksi maailman johtavia asiantuntijoita LCHF ruokavaliosta ja jaksottaisesta paastosta, dr Jason Fung (käännetty artikkeli:

Monien mielestä D2 on peruuttamaton sairaus niin on jo kauan ollut tiedossa se että paasto toimii diabeteksen hoidossa. Vaikka kirurgiset toimenpiteet ovat äärimmäisiä ratkaisuja ovat nekin osoittaneet sen että metabooliset poikkeamat (hyperinsulismi, insuliiniresistenssi) jotka ovat diabeteksen kehittymisen takana, voidaan täydellisesti palauttaa normaalitasolle jo muutamassa viikossa.

Monia aikaisempia tutkimuksia tehtiin raskaalla Roux-en-Y-kirurgialla (paras painonpudotus, eniten komplikaatioita). Kirurgia josta kerrottiin että ”Go big or go home”.

Jopa “kevyemmät” liikalihavuuskirurgian muodot verrattuna lääkitykseen, ovat osoittaneet vastaavan kyvyn D2-hoitomuotona. Vatsavyö, joka periaatteessa on vyö joka istutetaan potilaan vatsan ympärill. Kirurgi kiristää vyötä enenmmän ja enemmän niin että et pysty syömään. Jos yrität syödä niin oksennat kaikki pois. Ei kaunista mutta toimivaa. Pitkäaikaistulokset ovat epävarmoja mutta tehokasta lyhyellä tähtäimellä.

Tulokset vatsavyöllä verrattuna lääkintään osoittavat hemmetin tehokkaan paastosokerin laskun. Toisinsanoen, D2:sen palautuminen normaaliarvoihin oli TODELLA vaikuttavaa. Lääkehoidolla muutoksia ei juurikaan havaittu, pitkäsokeriarvot eivät juurikaan parantuneet.

Vatsavöllä voidaan potilaan joka painaa 230kg painoa pudottaa 20kg ja samalla normalisoituu potilaan verensokeriarvot muutamassa viikossa. Yksi tärkeimpiä kysymyksiä on tietenkin, MIKSI? Hypoteeseja on monia, mutta pääasiallisena syynä lienee todella kova kalorien väheneminen. Kyseessä on sama ilmiö kuin vanhoissa hoitomuodoissa-paasto. Paasto on perinteinen uskonnollinen, terveydenhoidollinen tai muihin syihin (esim. Nälkälakko) perustuva vapaaehtoinen ravinnosta luopuminen. Onko liikalihavuusleikkaus yksinkertaisesti pakollinen paasto? Lyhyesti sanottuna vastaus on- kyllä.

Kyseessä ei ole progressiivinen (etenevä) sairaus.

Liikalihavuusleikkauksilla saavutetut tulokset osoittavat että D2 ei ole progressiivinen tai krooninen sairaus. Itse asiassa sairaus on täysin peruutettavissa. Katsotaanpa esimerkkiä todellisuudesta:

60 vuotiaalla naisella on lääkityksenä 120 yksikköä insuliinia ja 2gr metformiinia päivässä. Hänellä on ollut diabetes jo 27 vuotta ja insuliinin määrää on lisätty jatkuvasti verensokerin hallinnan toimimiseksi. Seurauksena on valitettavasti ollet terveydentilan heikentyminen.

Hän tuli mukaan Intensive Dietary Management-ohjelmaan jossa saimme hänet aloittamaan paaston lääkärien valvonnassa. Aloitimme viikon paastolla ja samalla vähensimme lääkitystä heti alussa. Koska hän voi hyvin jatkoimme vikolla lisää ja sitten edelleen kolmannen viikon jolloin hän jo pystyi lopettamaan insuliinin käytön täysin. Tämän jälkeen hän siirtyi LCHF ruokavaliolleyhdistettynä paastoon joka toinen päivä. Nyt on kulunut yli vuosi ja insuliinilääkitys on edelleen poissa ja Hb1Ac (pitkäsokeri) on 5,9%. Teknillisesti katsottuna hän ei siis ole diabeetikko. Vointi on erinomainen. Hänen miehensä oli niin vakuuttunut tuloksesta että aloitti itsekin ohjelmassamme ja on juuri päässyt lääkityksestään eroon.

No mutta mitä nyt? “Dibeteksen “asiantuntijat” kertovat että diabetes on krooninen ja peruuttamaton sairaus! Kuinka edllä kerrottu on voinut tapahtua?? Kuinka se on mahdollista??

Vastaus on paasto.

Vastaus on yksinkertainen. Väitös että diabetes on krooninen ja peruuttamaton sairaus on pelkkä valhe. “Asiantuntijat” valitsivat taloudellisen ratkaisun. Kun vahetta toistetaan riittävän usein vaikutusvaltaiselta taholta niin se alkaa vaikuttaa totuudelta.

Se, että paasto on hyvä hoitomuoto diabeteksessa, on ollut tiedossa jo lähes 100 vuotta! Yksi historian tunnetuimpia diabeteslääkäreitä- dr Elliot Joslin-kirjoitti asiasta 1916 the Canadian Medical Association Journal:issa! Hän oli niin vakuuttunut paaston toimimisesta että hänen mielestää asiaa ei edes tarvinnut tutkia. Edellä mainittu kaverilta joka sai Harvard:in kastamaan diabeteshoitolaitoksensa Joslin Center for Diabetes :in hänen nimellään.

Mitä sitten tapahtui Joslin:ille ja paastolle? No, siihen aikaan ei vielä tehty eroa D1:sen ja D2:sen välillä. Kun sitten insuliin keksittiin 1920- luvulla niin kaikki huomio kääntyi siihen. Sen uskottiin olevan hoitomuoto diabetekseen. Vaikka insuliini olikinaskel oikeaan suuntaan D1:sille niin D”:sille se ei kuitenkaan ollut mikään hyvä yleisratkaisu. Näin katosi kuitenkin suurin mielenkiinto paastoon ja lääkärit saattoivat aloittaa mantransa tuleville vuosikymmenille-lääkkeitä-lääkkeitä-lääkkeitä. Kaikenlainen ravinnolla sairauteen vaikuttaminen, koska se ei ollt täydellinen ratkaisu D1:sille, sai huonon maineen ja se maine on voimassa edelleen.

Myös ravinnon puute sotaaikana kertoo selvästi sen vaikutuksesta diabetekseen. Molempien maailmansotien aikana putosi D2:sen aiheuttamien kuolemantapausten määrä voimakkasti.Sotien välisenä, kun ruokaa oli riittävästi, nousi kuolemantapausten määrä taas. Tämä on tietenkin helppo ymmärtää. Koska D2 on sairaus joka pohjimmiltaa johtuu liiasta sokerista kehossa niin vähentynyt määrä sokeria ja hiilihydraattia aiheutta tietnkin vähemmän sairaustapauksia.

Leikkaus vai paasto?

Jos nyt palataan siihen että leikkaus on yksinkertaisesti kirurgialla pakotettu paasto niin voidaan samalla vertailla leikkauksen ja paaston tehoa. Yhdessä tutkimuksessa seurattiin potilaita jotka odottivat leikkaukseen pääsytä ja paastosivat ennen leikkausta. Ajatuksena oli että monilla vakavasti liikalihavilla oli todella suuri rasvamaksa. Jos jollain tavalla voitaisiin pienentää potilaan rasvamaksaa ja samalla saada paino putoamaan jonkun verran olisi komplikaatiovaara leikkauksen yhteydessä huomattavasti pienempi koska leikkausalueen “ruuhka” pienenisi.

Voidaan myös verrata verensokeritasoja ja painonputoamista niin leikkauksen aikan kuin leikkauksen jälkeen. Koska leikkauksen katsotaan oleva “hallitseva mestari” niin kyseessä on taistelu Davidin ja Golithin välillä.

Tulokset näet graafista (katso lähde) . Ensimmäinen graafi näyttää pinonpudotuksen paastolla 7,3kg ja vastaavasti leikkauksella 4kg. Toinen graafi näyttää määrän sokeria veressä yhden päivän aikana, Paastolla saatiin huomattavasti alhaisempi verensokeri, 1293 vastaan 1478. Molemmat parametrit kertovat sen että paasto oli tehokkaampi kuin leikkaus. Verensokeri putosi nopeammin kuten painokin, David ei pelkästään lyönyt Goljathia vaan voitto oli täysi armoton.

Jos nyt sitten kaikki savutetu edut leikkauksen yhteydessä johtuvatin paastosta niin eikö sitten ole paras ratkaisu valita pelkkä paasto? Useimmiten homma kaatuu siihen että potilaat eivät onnistu paastoamaan ellei leikkaus heitä pakoita siihen. Mutta ovatho he edes yrittäneet?? Kuinka tiedät että paasto ai sinulle onnistu jollet ole edes yrittänyt? Kuinkahan olisi jos edes yrittäisit ennenkuin antaudut leikkauspöydälle?

Haluan vielä kerran sanoa sen että en halua kritisoida tai suositella kirurgiaa. Se mitä haluan sanoa on:

Paasto parantaa diabeteksen. Etenevän ja kroonisen sairauden, jolla meitä on uhattu, sijaan haluan näyttää sen että D2 on sairaus jonka oireet voidaan peruuttaa ja se on hoidettavissa. Niin paasto kuin leikkauksetkin osoittavat sen. Tämä muutta pelin säännöt täysin ja antaa toivoa.

Jason Fung

lähde

Oma lisäykseni artikkelin johdosta.

Kun puhutaan diabeteksesta (D2) parantumisesta niin sairaushan ei parane millään tähän asti tunneuilla menetelmillä, uskoakseni ei sen kummemin paastolla kuin laikkauksellakaan. “Kerran diabetes-aina diabetes” pätee mielestäni edelleen. D2:sen hoidossa voidaan kyllä saavuttaa loistavia tuloksia ja jopa nopeasti jolloin verensokeriarvot palutuvat normaaleiksi ja painonpudotus onnistuu loistavasti useimpien kohdalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kun hyviin tuloksiin on päästy niin sitten voi palata entisiin synteihin. Terveillä on suuria vaikeuksia tunnustaa näitä syntejä koska eivät ole VIELÄ sairastuneet. Päätellen D2:sen ja ylipainoisuuden rajähdysmäisestä kasvusta voi suuri osa näistä YHÄ terveistä varautua epämiellyttävään yllätykseen.

Kerran saatuasi diabeteksen on ravinnon kohdalla polku melko kapea jopa saavutteuasi normaaliarvot. Polun ulkopuolelle jää onneksi suurimmalta osalta ne nykyisin niiiiiin terveellisiksi väitetyt elintarvikkeet. Ei täysin mutta suurelta osalta. Miksikö? Siksi että esim. viljatuotteet, juurekset ja hedelmät ovat lähinnä sokeripommeja ja diabeetikolla ei pitäisi olla suurempia vaikeuksia ymmärtää mita ne tekee verensokerille. Jäljelle jää kyllä riittävästi terveellisiä, luonnollisia elintarvikkeita joten LCHF ruokavalion noudattamisessa ei ole mitään vaikeuksia. Minun mielipiteeni ruoan jota syön nykyisin kohdalla on että en koskaan ole syönyt niin hyvä ruokaia mitä nykyisi olen “pakotettu” syömään. Nälkä? Miksi pitäisi olla nälkä-syön kun on nälkä ja syön itseni kylläiseksi. Näin olet tehnyt siitä lähtien kun sain diagnoosin D2. Se on nyt yli 8 vuotta ja 30kg sitten. Lääkitys kysyisellä jaksolla oli 1,5 metformin tablettia ensimmäisellä viikolla. Sitten näytti ravinto voimansa ja lääkkeet ovat pysyneet apteekissa.

Lisää paastosta:

Hieman apua LCHF ruokavalion aloittamiseen diabeetikolle:

Tyydyttyneestä rasvasta varoitellaan edelleen mutta:


Lue