Kanadalainen munuaisspecialisti ja yksi maailman johtavia asiantuntijoita LCHF ruokavaliosta ja jaksottaisesta paastosta, dr Jason Fung (käännetty artikkeli):

Missä ero?

Jotkut väittävät että paaston teho perustuu pelkästään siihen että saat vähemmän kaloreita. Jos se pitäisi paikkansa niin mistä johtuu se valtava ero siiinä kuinka surkeita tuloksia kalorien vähentämisellä saadaan aikaan ja kuinka mahtavia tuloksia saavutetaan jaksottaisella paastolla?
Kalorivajausta on kokeiltu laihdutukseen lukemattomia kertoaja viimeisten vuosikymmenten aikana ja tuloksena on melkein aina epäonnistuminen. Paasto on kuitenkin osoittautunut tehokkaaksi. Mistä moinen johtuu?
Vastaus löytyy niistä edullisista hormonaalisista muutoksista jotka paasto saa aikaan mutta jota ei tapahdi kalorirajoitetulla säännöllisellä syömisellä. Vastaus löytyy paaston epäsäännöllisyydestä joka estää resistenssin.
Kalorirajoitetuissa ravintoneuvoissa pyydetään sinua pienentämänn annosten kokoa tai vähentämään kalorimäärää esinerkiksi 500 kaloria/päivä jolloin odotetaan painon putoavan noin puoli kiloa viikosa. Että näin kävisi on käytännössä yhtä todennäköista kuin että jääkarhusta saisi lemmikkieläimen. Tämä ei kuitenkaan estä hyvää tarkoittavia mutta kärryiltä pudonneita dietestejä suosittelemasta kalorirajoitettua ruokavaliota laihduttajalle. Kuka on testannut menetelmää laihdutuksessa todellisuudessa? Ei kukaan. Kuka on onnistunut pirkällä tähtäimemllä pitämään painonsa kurissa kalorirajoiteulla ruokavaliolla? Ei kukaan.Toimiiko kalorirajoitettu ruokavalio? Ei.
Epäonnistuminen ei tietenkään säikäytä rajattomasti kaloriuskovaisia. Sairaanhoidossa on vuosikymmeniä (ainakin 40 vuotta) neuvottu kansaa laskemaan kaloreita. Kaloreita sisään ja kaloreita ulos. Todellisuudessa kulutettujen kaloreiden määrä on huomattavasti tärkeämpi kuin kaloreiden määrä sisään. Tästä huolimatta jopa jotkut tunnustetut lääkärit jakavat neuvoa kalorirajoituksesta ja väittävät painon sillä putoavan. Kun se sitten ei toimi niin vika on potilaassa. Lääkärit rakastavat leikkiä “laiska potilas”. Leikki vapauttaa nämä lääkärit siitä että he eivät ole ymmärtäneet liikalihavuuden etiologiaa (sairauden syytä).


Kalorien vähentäminen ei toimi.

Se ei ole koskaan toiminut. Epäonnistumisluku on 98% perustuen käytännön kokemukseen. Kaikki ovat sitä yrittäneet ja kaikki ovat epäonnistuneet pudottamaan painoaan. Riippumatta siitä mitä uskot niin kalorirajoitettu ruokavalio EI TOIMI. Tämä on todistettu miljoonien “uskovaisten” kyynelillä. Huolimatta siitä kuinka usein asia kerrotaan kaloriuskovaiuselle niin vastauksena tulee paniikin täyttämä katse.

Mitä siis tahtuu kalorirajoiteulla ruokavaliolla? Alussa paino putoaa mutta kehosi taistelee vastaan yrittämällä säilyttää alkuperäispainon. Hormonaalinen näläntunteen ilmaisia (grelin) voimistuu.. Tästä johtuen nälkän tunne ja halu syödä lisääntyy. Tämä tapahtuu melkein välittömästi ja tila jatkuu lähinnä loppumattomiin. Kysymys ei ole mistään psyykisestä hölynpölystä jossa selitetään esim. että potilaan tahdonvoima heikkenee ajan kanssa ja tahto pysyä kalorirajoitetulla ruokavaliolla katoaa. Totuus on se potila on tavallista nälkäisempi johtuen tavallista aktiivisempien nälkähormoonien vaikutuksesta.
Seuraavana alkaa kehon metabolismi sulkeutumaan. Vastauksena 30% ravinnon vähentämiseen keho vähentää energian käyttöä 30%. Seurauksena tunnet väsymystä, vilua eikä enerhiaa tahdo riittää esim. liikuntaan.
Sitä mukaa kun kehontotaalinen energiankäyttö vähenee alkaa painonputoaminen vähenemään ja lopulta pysähtyy. Lopulta paino alkaa sitten nousemaan vaikka seuraisitkin ruokavaliota. Toisinsanoen, vaikka yrität laihduttaa tulet nälkäisemmäksi, väsyneemmäksi, viluisemmaksi ja jopa mielialasi kärsii. Kuulostaako tutulta sinulle joka olet yrittänyt laihduttaa kaloreita karsimalla? Todennäköisesti kuulostaa tutlta kaikille laihduttajille. Asian todisti myös tohtori Angel Keys nääntymiskokeessa Minnesota:ssa (Minnesota Starvation Experiment). Nimestään bhuolimatta koe vastasi monien dietistien suositusta kalorivajennetusta ruokavaliosta. Kokeeseen osallistuneet söivät 1500 kaloria päivässä.

Pahinta asiassa on tietenkin se että ruokavalio on tuomittu epäonnistumaan. Asia on tieteellisesti todistettu jo kauan sitten mm. Jättiläismäisessä 50 000 naista käsittäneessä tutkimuksessa jossa vähärasvainen ja kalorirajoitettu ruokavalio näyttäytyi täydelliseksi epäonnistumiseksi (Womens Health Iniatiave). Vikanahan on se että ruokavalio ei ota huomioon pitkäaiokaista ongelmaa joka on insuliiniresistenssi ja korkeat insuliinitasot. Koska insuliinitaso päättää kehon set point:in niin keho yrittää saada takaisin painon jonka se on menettänyt.
Mitä enemmän vähennät kaloreita sitä enemmän nousee ruokahalusi ja metabbolismisi heikkenee. Vähennät siis kaloreita mutta samaan aikaan vähenee myös kalorien kulutus. Epäonnistuminen on taattu 100%. Koko homma on siis pelkästään tyhmää.

Jaksottainen paasto.

Hormonaaliset muutokset jotka jaksottainen paasto saa aikan ovat täysin erilaiset verrattuna kalorirajoitettuun ruokavalioon. Jaksottaisella paastolla ruokahalu vähenee samalla kun totaalinen energiankäyttö kasvaa. Kehosi autta sinua yrittämällä pudottaa painoasi. Pidemmällä tähtäimellä hoituu myös insuliiniresistenssi-ongelma. Kalorirajoitetulla ruokavaliolla et saa samoja hormonaalisia etuja.

Jaksottaisella paastolla epäsäännöllisyys auttaa estämään insuliiniresistenssin. Uusimmassa tutkimuksessa (The effects of intermittent or continuous energy restrictionon weightloss and metabolic disease risk markers: a randomized trial in young overweight women) verrataan kalorirajoitettua ruokavaliota jaksottaiseen paastoon. Tutkimuksessa 107 naista seurasi sattumanvaraisesti jompaa kumpaa yllämainittua ruokavaliota. Kalorirajoitus oli 25% joka on hyvin tavallinen suositeltu rajoitus. Jaksottaisella paastolla sai syödä normaali kalorimäärän 5 päivänä viikossa mutta kahtena päivänä ainoastaan 25% normaali kalorimäärästä. Muistuttaa paljon dr. Mosleyn 5:2 ruokavaliota.

Olettakaamme että normaali kalorimäärä on 2000kaloria päivässä. Jatkuvalla kalorirajoitetulla vähenee kalorit 1500 kaloriin päivässä eli 10500 kaloria viikossa. Jaksottaisella paastolla kaloreita tulee 11000 viikossa. Ravinnon perustana oli Välimeren ruokavalio, 30% rasvaa.
Tulos 6 kuukauden jälkeen:
Painon ja kehon rasvan kohdalla ei mitään merkittävää eroa, paasto ryhmä hieman parempi. Painon pudotus jaksottainen paasto/kalorirajoitettu 5,7kg/5,0kg. Kehon rasvojen väheneminen, jaksottainen paasto/kalorirajoitettu 4,5kg/ 3,2kg.


Mitä tapahtui insuliiniresistenssille?

Tärkein osa tutkimuksessa on kuitenkin se mitä tapahtui insuliinille ja insuliiniresistensille. Kaikesta huolimatta ovat juuri hyperinsulismi ja insuliiniresistenssi avaintekijät jotka aiheuttavat liikalihavuutta ja painonnousua.
Paastolla saavutetaan selviä merkittäviä etuja insuliinitasossa ja insuliini resistensissa. Ryhmä joka joudatti kaloirajoitettua ruokavaliota ei näyttänyt mitään parannusta insuliiniresistensissa (IR) ja tämä aiheuttaa jatkossakin noidanpyöränä korkeampia insuliinitasoja. Se pitää kehon set-point:in korkealla tasolla ja estää painon putoamisen pitkällä tähtäimellä.
Pasasto on tunnettu tehokkaana laihdutusmenetelmänä tuhansia vuosia. Kalorirajoitusta on kokeiltu ainoastaan noin 50 vuotta ja se on osoittautunut täydelliseksi epäonnistumiseksi. Siitä huolimatta monet asiantuntijat jatkavat sen suosittelemista esim. kirjoissaan, TV:ssä ja verkossa. He kehoittavat meitä vähentämään kaloreita. Luulevatko he että sitä ei ole yritetty? Luulevatko he että olemme tyhmiä?
Samaan aikaan he yrittävät maalata ainopan menetelmän joka toimii samaan tasoon kuin kuppauksen ja woodoon.
Ongelman useimmissa dieeteissä on se että niissä jätetään huomioon ottamatta biolooginen periaate, homeostaasi, kehon kyky muuttua olosuhteiden mukana. Jos yritä pitää yllä jatkuvaa diettiä niin kehosi mukautuu siihen. Menestyksellinen laihduttaminen vaatii epäsäännöllisyyttä, ai staattisuutta. Tämä ratkaisee kaiken.
Erona menestyksellisen ja epäonnistuneen laihuttamisen välillä on seuraava: Kaiken ruoan vähentäminen toisinaan tai ruoan vähentäminen koko ajan.

Jason Fung


lähde


Veijo lisäys:

Olisin todella halunnut nähdä (The effects of intermittent or continuous energy restrictionon weightloss and metabolic disease risk markers: a randomized trial in young overweight women) tutkimuksessa mukana kolmnnen ryhmän joka olisi noudattanut täysin kalorirajoittamatona LCHF ruokavaliota (rasvaa vähintään 60%, proteiinit suosituksen mukaan ja loput hiilihydraatteja).
Minun veikkaukseni on että tulokset niin painopudotuksen, kehon rasvan vähenemisen kuin muidenkin metabolisten etujen olisi olleet kaikkein parhaat.