Terveenä ja kylläisenä LCHF (VHH) ruokavaliolla

Syy 7. 2012

Joskus on tarvista makeuttaa esim. jälkiruokia makeutusaineella. LCHF ruokavalion käyttäjille suositellaan seuraavaa::

Stevia – Valmistetaan kasvista eikä sisällä kemikaaleja. Joidenkin mielestä siinä on häiritsevä sivumaku.

Sukrin (sukriini?) – luonnontuote sokerialkoholi Erythtriolista. Sitä löytyy esim. päärynässä, melooneissa ja sienissä.

Vältä seuraavia kemiallisesti valmistettuja makeutusaineita:

Sukralos (E955) – valmistettu tavallisesta sokerista jossa osa sokerimolekyyleistä korvattu kloorilla.

Aspartam (E951) – käytetään monissa light-tuotteissa ja monissa keinomakeuttajissa joita on myynnissä elintarvikeliikkeissä. Paljon keskustelua aiheuttanut makeutusaine jonka joissain tutkimuksissa on todettu aiheuttavan syöpää ja hermovaurioita aivoissa.

K-acesulfam (E950) – käytetään usein yhdessä Aspartamin kanssa light-tuotteissa.

Sackarin (E954) – usein käytetty kahvin ja teen makeutusaine.

Lähde

Syy 2. 2012

Ruotsin televisio on antanut testata energiajakauman Ruotsin suurimpien hampurilaisketjujen hampurilaisissa.

(Max:issa saa tietääkseni myös LCHF-version. Testissä on kyseessä heidän normaali hampurilaisensa.)

Big king- Burger King

Energia: 490 kcal

Rasva: 27, 8 g (51E%)

Hiilihydraatti: 32,8 g (27E%)

Proteiini: 28 g

Big mac- Mc Donalds

Energia: 500 kcal

Rasva: 25,4 g (46E%)

Hiilihydraatti: 43 g ( 34E%)

Proteiini: 26,4 g

Max Big- Max

Energia: 550 kcal

Rasva: 31 g ( 51E%)

Hiilihydraatti: 42 g (31E%)

Proteiini: 23,6 g

Lähde:

Oma huomautus:

Ei toisin sanoen mitään karppausruokaa. Mieleeni tulee lähinnä täydellinen ansa laihduttajalle.

Parhaana ratkaisuna näkisin lähinnä leivän pois jättämisen, samalla tavalla kuin esim. kebab salaatti, tehtynä aidon majoneesi/valkosipuli-kastikken kera on omien kokemuksieni/verensokerin mittauksieni mukaan jopa diabeetikolle OK.

(Se mitä lisäaineita ym. yllämainituissa on käytetty olisi tietenkin uuden keskustelun aihe.)

Elo 11. 2012

Kaikki rasvat , kasvisperäiset ja eläinperäiset (animaaliset), koostuvat saman tyyppisistä rasvahapoista, mutta niiden välillä on kuitenkin perustavaa laatua olevia eroja. Kasvisperäiset omega3 rasvahapot koostuvat 18 hiiliatomista (pituus) mutta ihminen tarvitsee niitä jotka ovat 20 hiiliatomia pitkiä ja joita löytyy pääasiassa animaalisista rasvoista (rasvainen kala, äyriäiset). Kasvisperäiset öljyt sisältävät suhteettoman paljon tulehduksia aiheuttavaa omega6 –rasvahappoa. Kasvisperäiset rasvat ovat melkein aina teollisuuden valmistamia ja sisältävät epäpuhtauksia kuljetuksesta ja prosessoinnin yhteydessä käytetyistä lisäaineita. Valmistustekniikka luo rasvoja joille ei löydy vastinetta luonnosta. Näihin kuuluvat tietyt transrasvat ja vaihtoesteroidut rasvat.

Pellavansiemenöljy joka sisältää eniten omega3-rasvahappoa ei siedä lämmitysta ja soveltuu siten parhaiten salaattiin ja kylmiin kastikkeisiin.

Omega3 pitoisuus:

Öljy Omega-3 i %

Pellavansiemenöljy 57

Rapsiöljy 10

Soijaöljy 7

Saksanpähkinäöljy 5

Oliiviöljy 1

Maissiöljy 1

Maapähkinäöljy 0

Ohdakeöljy 0

Sesamöljy 0

Auringonkukkaöljy 0

Itse käytän aika vähän ruokaoljyjä. Voi on hallitsevassa asemassa ja salaattikastike syntyy majoneesista (aito) ja turkkilaiseta jugurtista tarpeellisilla mausteilla.

Ehkä tarpeellinen huomautus?

Rapsiöljy jota LCHF-ruokavalio suosittelee tulee rapsista. Rypsi on samaa sukua oleva mutta ei kuitenkaan sama:

Mitä eroa on rypsillä ja rapsilla?

Rypsi ja rapsi ovat eri lajeja. Rypsi, Brassica rapa oleifera, on nauriin alalaji ja rapsi, Brassica napus oleifera, on lantun alalaji. Nauriin katsotaan kehittyneen peltokaalista, joka on Suomessakin kasvava rikkakasvi. Lanttu taas on syntynyt nauriin ja kaalin risteytymisen tuloksena, joten rypsillä ja rapsilla on yhteinen ”historia”.

Lähde

Kes 20. 2012

http://www.lu.se/o.o.i.s?id=1383&visa=pm&pm_id=1927

Elävätkö he jotka noudattavat virallista ravintosuositiusta pidempään? Näin väitetään Elintarvikelaitoksen taholta miellyttävän mutta todellisuudessa epätoivoisen tutkimusraportin tuella. Se mitä marjametsässä on touhuttu on rusinoiden kerääminen mukana olleesta kaakusta. Kyseessä on Malmö Kost Cancer tutkimus jota he yrittävät hyödyntää omasta näkökulmastaan. 17000 keskiikäistä miestä ja naista osallistui seurantatutkimukseen vastaamalla kyselelyyn kuinka he söivät.

Vähän sokeria

Paljon hedelmiä ja vihanneksia

Paljon kuitua (ts. esim. vähemmän valkoisia jauhoja)

Paljon kalaa

Sopivan paljon monityydytettyä rasvaa

Vähän tyydytettyä rasvaa.

Sen jälkeen verrattiin heitä jotka söivät suosituksen mukaan heihin jotka eivät seuranneet. Tulokseksi saatiin että he jotka antavat katinvillat kaikille tai ainakin melkein kaikille suositukselle elävät hieman lyhyemmän elämän kuin he jotka noudattavat kaikkia suosituksia. Kätevää Elintarvikelaitoksen kannalta mutta mitäänsanomatonta itse kysymyksessä jota yritettiin ”tutkia”.

Olisiko tutkimuksessa totta edes siteeksi? Ehkä jos rima asetetaan riittävän matalalle:

He jotka noudattavat Elintarvikelaitoksen suositusta elävät hieman pidempään kuin he jotka syövät pääasialliseti kaakkuja ja chipsejä.

Olisikohan aika kohottaa rimaa ettei median tarvitse koko ajan luoda kissankokoisia otsikoita matalatasoisten tutkimusten pohjalta. Kansalaisethan ei enää paljon kulmakarvojaan kohota näille ”tutkimukselle”, Elintarvikelaitos on munannut itsensä liian monta kertaa.

Mieleeni tulee lähinnä vanha pilapiirros siltä ajalta kun Neuvosto-sukellusvene ajoi karille Ruotsin rannikolla. Puolustusministerin toiminta ja lausunnot olivat verrattavissa Elintarvikelaitoksen nykyisiin. Pilapiirroksessa joku lehtimies piti mikrofoonia ministerin nenän alla ja sanoi: ”Sano jotain”.

Lähde

Kes 7. 2012 – lchf3356 Muokkaa |

”Lopultakin saamme syödä enemmän rasvaa”

(Osittainen käännös:)

Uudet suositukset seuraavat paremmin tieteellisten tutkimusten näyttämää. Nykysisten suositusten rasvavaroituksille ei löydy minkäänlaista tieteellistä perustaa.

Uuusien suositusten mukaan meidän tulee vähentää elintarvikkeiden joissa on nopeita hiilihydraatteja käyttöä. Koskee erikoisesti makeutettuja virvoitusjuomia mutta myös vaaleita leipia ja hienoksi jauhettuja viljatuotteita muissa muodoissa.

”Mielestäni suositus siirtymisestä kevyttuotteisiin meijerituotteiden kohdalla ja voin korvaaminen margariinilla on heikoimmalla perustalla uudessa ehdotuksessa.”

(Karin Boijs, Tiedetoimittaja, Dagens Nyheter)

http://www.dn.se/nyheter/sverige/antligen-far-vi-ata-mer-fett

Kostdoktorn:in kommentti:

Olen itse sitä mieltä että neuvo vähentää lihan syöntiä on myös heikolla pohjalla perustuen epävarmoihin seurantatutkimuksiin (http://lchf3356.blogit.fi/iltalehti-jatkaa-tollolinjalla).

Asia on kuitenkin pieni yksityiskohta tässä yhteydessä ja eihän LCHF tarkoita sitä että syödään enemmän lihaa. Lihamäärä voi pysyä ennallaan kunhan hiilihydraatit korvataan rasvaisella ruoalla. Low Carb High Fat on ruokavalion nimi, ei High Protein

Hatunnosto Karin Bojs:ille..

http://www.kostdoktorn.se/dn-antligen-far-vi-ata-mer-fett/

Oma kommenttini:

Olen yhä sitä mieltä että neuvotteluun kokoontuneet asiantuntijat ovat selkärangattomia teollisuuden lismailijoita joilla yhdelläkään ei ole rohkeutta kertoa mitä todella on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Onko todella niin vaikeaa myöntää se minkä kansalaiset suurelta osalta jo tietää: Nykyisille ravintosuosituksille ei löydy minkäänlaista tieteellistä perustetta. Diabeettikkoja hoidetaan hiilihydraatilla (=sokerilla) lääketehtaiden ylistyslaulun kaikuessa taustalla.

Kes 5. 2012

·Tyydytettyä + transrasvaa: max 10%

·Täysjyvää ja CocaColaa: vähintään 40%

Parantamisen varaa löytyy.

Näyttää kuitenkin siltä että ruotsalaiset jatkavat omalla, lääke-ja ravintotieteeseen perustuvalla tiellään. Viimeisin tutkimus näyttää että ruotsalaiset ei enää luota tippaakaan Elintarvikelaitoksen terveysmerkintöihin, joita nyt halutaan viedä ulkomaille, elintarvikkeissa.

http://www.kostdoktorn.se/nyckelhalet-tvingas-i-exil/

Jotain positiivista kuitenkin. D-vitamiinia koskevat suositukset näyttävät muuttuvan.

http://www.kostdoktorn.se/mer-d-vitamin-rekommenderas/

D-vitamiini ruoassa: 33% korkeampi 2-60 vuotiaille ja 100% korkeampi yli 75-vuotiaille.

Askel oikeaan suuntaan mutta määrät vaikuttaa yhä alhaisilta:

Ylläoleva vastaa 400E päivässä aikuisille ja 800E vanhemmille. (1ug=40E)

D-vitamiinitason pitämiseksi kehossa, ilman kesäurinkoa, ylhäällä vaaditaan normaalisti reilu lisä talvi-vuosipuoliskolla. Silloin voi jopa suositeltu 50ug (2000E) olla alakantissa.

Lähde: http://www.kostdoktorn.se/rekommendationer-om-fett-och-kolhydrater-tas-bort-ur-nnr/

http://www.kostdoktorn.se/en-mer-pessimistisk-tolkning-till-nnr-2012/

Hel 5. 2012

Korkea rasvapitoisuus ravinnossa on tärkeä osa LCHF ruokavaliota. Rasvan tulee olla luonnollista ja sen tulee pitää sinut kylläisenä.

Hyviä rasvoja!

Voi

Mitä se on: Koostuu ainoastaan kerman rasvasta ja vedestä. Ainoat lisäaineet: suola ja maitohappokulttuuri.

Kuinka käyttää: Sopii parhaiten leivontaan, ruoanlaittoon ja paistamiseen. Joidenkin mielestä huono leivän päälle koska se on kovaa jääkaapista.

Ruokarasvasekoite (Bregott, Skånegott, Valion pehmeä ja hyvä, Milko Bredbar (levite), Ica Bredbart(levite).

Mitä se on: levitteeksi sopivia rasvoja joissa matalampi rasvapitoisuus kuin voissa. Sisältää kermaa, maitohappokulttuurin, suolaa ja rapsiöljyä.

Kuinka käyttää: Voit käyttää LCHF-leivällä tai levittää juustosivulle jonka rullaat snackseiksi. Sopii myös ruoanlaittoon ja leipomiseen.

Laardi

Mitä se on: Sulatettua sian deporasvaa. Valkoista, hieman läpikuultavaa. Maultaan mieto ja hieman makea.

Kuinka käyttää: Hyvä paistamiseen ja friteeraukseen.

Kokosrasva

Mitä se on: Sisältää keskipitkiä rasvahappoja ja terveydelle hyödyllista laurinhappoa. Puhdas kylmäpuristettu on parasta. Vältä Unileverin kokosrasvaa. Se sisältää kovetettua rasvaa.

Kuinka käyttää: Sopii hyvin ruoanlaittoon ja leivontaan. Erinomaista wokissa ja paistettaessa.

Ghee

Mitä se on: Voisulaa. Ei sisällä proteiineja, hiilihydraatteja eikä vettä. Jäljellä on ainoastaan puhdas maitorasva ja rasvaliukoiset vitamiinit.

Kuinka käyttää: Hyvä ruoanlaittoon, wokkaukseen ja paistamiseen. Sietää korkeita lämpötiloja. Hieman pähkinäinen maku.

Oliiviöljy

Mitä se on: Öljyä oliiveista.

Kuinka käyttää: Sopii hyvin salaatteihin ja kastikkeisiin. Vältä oliiviöljyssä paistamista, ei siedä korkeita lämpötiloja.

Rapsiöljy

Mitä se on: Oljyä rapsin siemenistä

Kuinka käyttää: Ruoanlaittoon ja leivontaan. Neutraali maku tekee siitä monipuolisen. Sietää korkeita lämpötiloja paremmin kuin oliiviöljy mutta valitse mielummin voita tai vielä paremmin lämpöa sietävä oljy paistamiseen.

Lisää hyvistä rasvoista

Älä leikkaa rasvaa pois lihasta.

Anna kanan nahkan olla mukana ruoassa ja syö se.

Jauhelihassa saa mielellää olla myös riittävästi rasvaa.

Syö rasvaista kalaa niin saat omega3 rasvahappoja.

Avocadosta, pähkinöistä ja oliiveista löytyy hyviä rasvoja.

Valitse AINA täysirasvaiset meijerituotteet.

Vältä!

Transrasvoja ja kovetettuja rasvoja.

Kovetettu rasva voi sisältää transrasvahappoja jotka nostavat sydän- ja verisuonisairausriskiä. Kasvirasvoja kovetetaan rasvan kovettamiseksi ja säilyvyyden parantamiseksi. Siinä kemiallisessa prosessissa muuttuvat tyydyttämättömät rasvat tyydytetyiksi.

Margariinia

Saatavissa kevyt-, talous- ja juoksevana margariinina sisältäen sekä animaalisia että kasvisrasvoja. Rasvat sekoitetaan eri tavoin ja osassa prosessista käytetään kemikaaleja. Sisältävät liian paljon omega6 rasvaa.

Ruokaöljyt

Maissiöljy, auringonkukkaöljy ja pellavaöljy ovat oljyjä joita sinun tulee välttää. Liikaa omega6 rasvoja.

Omega3 ja omega6 ?

Molemmat ovat elintärkeitä kehollemme ja ne täytyy saada ravinnosta. Useimmitensyömme liian vähän omega3:sta ja liian paljon omega6:sta. Yritä syödä enemmän omega3:sta, ts.rasvaista kalaa, rapsiöljyä ja saksanpähkinöitä.

lähde

Syy 20. 2011

Tilanne voin kohdalla näyttää vaan pahenevan. TV-kokit ovat jättäneet kaikenmaailman teolliset rasvasotkut pois ja pannuihin ja kattiloihin menee voita ja vispikermaa, siinäkö syy.

Vai onkohan sillä, että viimeisimmän tutkimuksen mukaan 25% ruotsalaisista vähentelee hiilihydraatteja käyttää rasvaisia, terveellisiä meijerituotteita (LCHF) jotain tekemistä asian kanssa?

Tässä kuitenkin mainio ratkaisu, tee itse oma voisi. Camilla Sparring näyttää kuinka yksinkertaisesti se käy. Kermaahan kuitenkin saa hyvin vielä.

http://www.kostdoktorn.se/losningen-pa-smorbristen

Kermaa, mahdollisesti vähän rapsiöljyä jos haluat levitettävämmän voin.

Vispaa kunnolla, kunnes voita

Siilaa vesi pois

Pese voi

Suolaa maun mukaan (merisuolaa-sis. luonnollista jodia)

Tai sitten:

Kermaa ja ripaus kermaviiliä (maitohapon lisäämiseksi voimassaan)

Mahdollisesti rapsiöljyä jos haluat levitettävämmän voin.

Vispaa kunnolla, kunnes voita

Siilaa vesi pois

Pese voi

Suolaa maun mukaan (merisuolaa-sis. luonnollista jodia)

(kukaan ei ole niin kätevä kuin laiska insinööri)

25 hyvin käytettyä minuuttia.

Margariinitehdas ei taida selvitä yhtä luonnollisilla ja vähillä raakaaineilla