“Uskon
koska uskon” on mahtava voima ihmiselle jolle joku asia on päntätty
päähän-vaikka virheellisesti. Tämä’ koskee myös terveydestämme
huolehtivaa virallista tasoa. Uskotaan että tietyn väitteen takana
on tuhansia tutkimuksia vaikka niistä ei ole nähty yhtäkään.
Tähän syyllistyy THL ja diabetesliitto ravintosuosituksissaan
tuhoisin seurauksin ylipainoisille ja diabeetikoille.
Muutos
on kuitenkin käynnissä. Yhä useammat asiantuntijat lopettavat
uskomasta uskomukseen ja myöntävät modernin tieteen näytön-rasvan
pelko on täysin turhaa. Yhä useampi löytää todellisen syyllisen
ylipaino-ongelmaan-roskaruoka lisättyine sokereineen ja muut
prosessoidut hiilihydraatit.
Nyt
esitetään jopa muutoksia USA:ssa tuotteiden ravintoselvitykseen
asian selventämiseksi:
Jotkut
koettavat yhä kiemurella ja syyttävät liikalihavuusongelmasta
kaloreita. He ovat tietenkin teoriassa oikeassa mutta käytännössä
täysin umpimetsässä. Kalorien laatu ohjaa sen kuinka paljon niitä
haluat syödä. Ennen ylipainoepidemian syntymistä ei kukaan tiennyt
edes mikä kalori on. He olivat kuitenkin normaalipainoisia.
Kaloriteoriaan uskominen on kuin yrittäisi perustaa laihtumisensa
siihen montako kertaa tunnissa hengität sisään. Koko kaloriteoria
ihmisen kohdalla sortuu omaan mahdottomuuteensa.
Nälkä
ja kylläisyys ovat täysin luonnollisia tunteita ihmiselle ja
huomattavasti parempi kuin mitkään kaloritaulukot. Erikoisesti
koska on melkein mahdotonta laskea kalorimääri joita saat
valmisruoista ja prosessoiduista tuotteista. Siitä pitää tuottajat
huolen kuvatessaan tuotteen energiajakauman.
