Terveenä ja kylläisenä LCHF (VHH) ruokavaliolla

Maa 11. 2011

Suurimmat pettäjät ovat Elintarvikelaitos (vrt. THL) ja elitarvikkeiden tuottajat. He eivät halua sinun tietävän mitä syöt. Sinä voit kuitenkin itse oppia kuinka heidän laskelmansa toimii ja oppia itse laskemaan oikealla tavalla.

Jos et halua syventyä enempää asiaan niin riittää että tunnet kaksi lukua jotka ovat mielenkiintoisia. Yksi on hiilihydraattien lukumäärä ja toinen on Skaldemannin rasvakiintiö. Yksi hiilihydraatti on sama kuin yksi gramma hiilihydraatteja. Skaldemannin rasvakiintiö on mitta jota voit käyttää tehdäksesi arkipäivästäsi yksinkertaiseksi. Sitä käyttävät monet ja itse pidän sitä hauskana menetelmänä kuvata elintarvikkeen terveellisyyttä.

Miksi laskea rasvakiintiö?

Ei riitä että elintarvikkeessa on vähän hiilihydraatteja. Haluan myös melko suuren rasvakiintiön. Muussa tapauksessa elintarvike ei mielestäni ole riitävän terveellinen. Rasvakiintiö on hyvä apuväline kaupassa käydessäsi. Tarvitset vain lukea mitä tuoteselostus kertoo tuotteen sisällöstä. Jos rasvasisältö ylittää muun sisällön niin hyvä on.. Jos vielä hiilihydraattimäärä on pieni niin siitä vaan kärryyn.

Perussääntö on että rasvan täytyy painaa yhtä paljon kuin proteiini ja hiilihydraatti yhteensä ja että hiilihydraattimäärä on pieni. Vielä parempi jos rasvaa on tuplaten proteiinin nähden.

Katsotaanpa käytännön esimerkkiä

Skaldemannin rasvakiintiö on rasvan ja muun sisällön suhde. Rasvan tulee painaa vähintään yhtä paljon kuin proteiini ja hiilihydraatti yhteenlaskettuna. Silloin saada rasvakiintiö=1,0. Jos rasva painaa enemmän saadaan rasvakiintiö yli 1,0 ja jos rasvapainaa vähemmänkuin muu sisältö saadaan rasvakiintiö alle 1,0. LCHF/GI-Nolla ruokavaliossa pyritään korkeaan rasvakiintiöön.

Sanotaan että elintarvike sisältää 100gr rasvaa, 80gr proteiinia ja 20gr hiilihydraatteja. Tässä tapauksessa painaa rasva yhtä paljon kuin muut koska 100=80+20. Suhteeksi saadaan 1:1 jolloin rasvakiintiö = 1,0.

Katsotaanpa tavallista jauhelihaa esimerkkinä. Siinä on rasvakiintiö 0,75. Rasvakiintiön saamme laskettua jakamalla rasvanpainon proteiinin painolla. Koska hiilihydraatteja ei ole on siis hiilihydraatin paino 0. Koska 100gr jauhelihaa sisältää 15gr rasvaa ja 20gr proteiinia saamme 15 /20=0,75. Jos haluat nosta rasvakiintiötä niin voit valmistaa rasvaisen kermakastiikkeen.

rasvanmäärä (gr) / proteiinin+hiilihydraatin määrä(gr) = rasvakiintiö

Ylläolevalla kaavalla voit helposti laskea rasvakiintiön elintarvikkeesta.

Mistä saat tiedot elintarvikkeen sisältämästä rasva, proteiini ja hiilihydraattimääristä (gr)?

Esimerkkinä:
Jauheliha naudan, 17% rasvaa

http://www.fineli.fi/food.php?foodid=11562&lang=fi

Ravintoarvot / 100 g

Rasvakiintiö = 17/19+0 = 0,89

Kukaan ei ole kiinnostunut tuoteselosteessa näyttämään kuinka paljon vettä elintarvikkeessa on.

Tuottajat ei halua näyttää korkeaa rasvapitoisuutta koska kuluttajan voi luulla että tuote on epäterveellinen. Siksi tuoteselosteessa annetaan rasvasisältö tuotteessa oleva vesi mukaan laskettuna. Mitä enemmän vettä tuotteeseen saadaan sitä matalammaksi menee rasvaprosentti. Tällä tavalla on mahdollista saada pieni rasvasisältö hiilihydraattia ja huonoa rasvaa pursuavaan tuotteeseen. Kun paistinpannussasi valuu vesi niin tiedät saaneesi sellaisen tuotteen.

Ajattele yllämainittua kun luet tuoteselosteen kaupassa. Kun vesi lasketaan mukaan niin tuote mikä tuoteselosteen mukaan sisältää 15% rasvaa voikin todellisuudessa sisältää sitä 70% (=energia%). Rasvakiintiö on toisin sanoen parempi mitta.

Yksinkertaisinta olisi tietenkin jos pakkauksessa annetaisin rasva, proteiinin ja hiilihydraatin määrä kuivapainosta. Silloin tietäisimme mitä syömme. Kukaan tuottaja ei kuitenkaan ole kiinnostunut tekemään sitä sillä on heille edullisempaa myydä tuotteeseen sekoitettu vesi ruokana.

Osittainen käännös LCHF magasinet lehdestä.

Artikkelin kirjoittaja http://www.skaldeman.se/