Huh 26. 2011
Kiistämätön totuus viimeisen 20 vuoden ajan on ollut se että, kuidut ehkäisevät paksu- ja peräsuolensyöpää. Tänään kuitenkin vain harva tutkija uskoo niin yksinkertaiseen teoriaan. SvD on tarkastellut muutamia tavallisimpia myyttejä kuidusta.
Kuitu laskee kolesteroolia ja sitä tietä vähentää sydäntautien riskiä.
VÄÄRIN. Kaurassa ja ohrassa, kuten hedelmissä, marjoissa, juurikkaissa ja vihanneksissa on paljon vesiliukoisia kuituja jotka osittain hajoavat bakteerien toimesta paksusuolessa. Jos syö tarpeeksi näitä niin epäilemättä huono kolesterooli laskee.
Mutta pystyäkseen laskemaan kolesteroolia täytyy näiden kuitujen olla geeliä muodostavia. Monet tämä päivän kuiduista, kuten inuliini ja oligofruktoosi, joita lisätään prosessoituihin elintarvikkeisiin ovat liukeavia mutta eivät geeliä muodostavia joten ne eivät laske kolesteroolia.
Ja kummallisemmaksi menee. Suurimmissa ravintoneuvoa tukemaan käytetyissä tutkimuksisa on kuolleisuus sydänsairauksiin ollut suurempi kuin niillä jotka syövät täysjyvävehnää joka sisältää lähillä liukeamattomia kuituja eikä siis alenna kolesteroolia.
Tutkijat eivät siis tiedä vähentääkö kuitu riskiä sairastua sydänsairauksiin. Ehkä täysjyväviljassa on joku muu tekijä joka suojaa. Jos kuidut suojaavat niin se ei tapahdu ainakaan kolesteroolin laskemisen kautta.
Kuidut ehkäisevät peräsuolensyöpää.
VÄÄRIN. Ennen oli itsestään selvä totuus että kuidut ehkäisevät paksu- ja peräsuolensyöpää.
Tänään kuitenkin vain harva tutkija uskoo niin yksinkertaiseen teoriaan. Vehnänlese on ainoa kuitu jonka tähän mennessä on EU:n asiantuntijoiden taholta myönnetty ehkäisevän ummetusta.. Liukenematon kuitu vehnänleseestä sitoo itseensä vettä paksusuolessa ja siten antaa ulosteelle sen tilsvuuden mikä tarvitaan sen eteenpäin kuljettamiseksi.
Useat suuret tutkimukset ovat kuitenkin vieneet pohjan tältäkin väitteeltä. Kuitenkin viranomaisilla on vaikeuksia suosituksen poistamisessa. Yksi syysiihen on se, että suuri eurooppalainen tutkimus (EPIC)näytti yhteyden kuitujen ja peräsuolensyövän välillä. Siinä ei kuitenkaan tutkittu yksittisiä ja teollisesti valmistettuja kuituja vaan ”kuitupitoista ravintoa”. Jotkut suuret tutkimukset kertovat kokojyvän hyödystä. Ehkä suojaava tekijä onkin luonnollinen sekoitus eri kuituja, vitamiineja, mineraaleja ja muita kokojyvän sisältämiä aineita. Todisetet siitä että kuidut suojaisivat ovat heikommat kuin väitteessä sydänsairauksiaen kohdalla.
Täysjyvällä on paljon alhaisempi glykemiinen indeksi (GI) kuin valkoisella jauholla.
VÄÄRIN. Monet uskovat että kokojyväjauho nostaa verensokeria vähemmän kuin valkoinen, raffinoitu jauho. Itse asiassa GI-hyödylle on tärkeämpää kuinka hienoksi jauhettua ja seulottua jauho on. Mitä pienemmistä partikkeleista jauho koostuu, sitä helpommin se joutuu kehon entsyymien vaikuksen alaiseksi ja sitä nopeammin se nostaa verensokeria. Nykyisin melkein kaikki jauho jauhetaan teräsvalsseilla ja seulotaan erittäin hienoksi. Täysjyväjauho joka jauhetaan periteisillä myllynkivillä on karkeampaa ja sillä on siten matalampi GI kuin hienoksi jauhetulla kokojyväjauholla.
Lähde:
http://www.svd.se/nyheter/inrikes/gammal-sanning-bakom-fibermyter_6115263.svd
