Syy 22. 2011

Syksyilta pimenee ja on ehkä aika tarkastella joitakin asioita matkan varrelta lähemmäs 3 vuotta kestäneeltä LCHF matkalta diabetekseni (D2) kanssa ja missä mennän nyt.

Olen yhä edelleen sitä mieltä että minun ja todennäköisesti lukemattomien muiden D2:sten kohdalla LCHF on rinnastettavissa suureen lottovoittoon.

Huolimatta ”asiantuntijoiden”, lääkäreiden diabeteshoitajien, dietistien, viranomaisten ja epäilijöiden selittelystä niin LCHF toimii täsmalleen niinkuin sen ”asiantuntijoiden” mielestä ”niukan” modernin tutkimustuloksen mielestä tuleekin toimia.

Kummallista näiden ”asiantuntioiden” jatkuvassa viittauksessa on se että heillä itsellään ei niille suosituksille, mitä meidän pitäisi terveytemme vaarantaen noudattaa, ole minkäänlaisia tutkimusraportteja tuekseen. Niitä on pyydetty monelta taholta mutta yhtäkään näistä ”tuhansista, jopa joskus mainituista kymmenistätuhansista raporteista” ei yhtä-äkkiä löydykkään.

Mistä minun lottovoittoni koostuu?

Minulle tarjottiin D2 diagnoosin saatuani Metformiinia (500) 6kpl/päivä syötäväksi. Olen syönyt 1,5 (puolitoista) pilleriä. Syömättä on jäänyt vähintään 356×6×3= 6408 pilleriä.

Vähintään. Jos siihen lisätään että olisin kiltisti noudattanut käypähoitoa ja syönyt ”niinkuin muutkin” niin painoni ei todennäköisesti olisi pudonnut yli 30kg 7 kuukaudessa ja pysynyt saavutetussa painossa sen jälkeen.

Yllämainittuu tulee tietysti lisätä se normaali paketti verenpainelääkkeitä (minun verenpaine on OK), kolesterolilääkitys (minun kolesterolit on OK).

Neuvoksi käypähoidolla olisin tietenkin saanut vanhan hyvän ”syö vähemmän, juokse enemmän” neuvon. Sitten kun ylipainoa ei olisi saatu kuriin olisi tietysti todettu että vika on minussa. Olisi vähennetty kaloreita ja lisätty liikuntaa ja lääkitystä johtuen tilanteen pahenemisesta. Pahimmassa tapauksessa olisin saanut hoitajaksi ”asiantuntijan” joka diabeetikon kysyessä saako hän syödä 2kg banaaneja päivässä olisi kirjoittanut kuinka ne tulee jakaa vuorokaudelle (http://lchf3356.blogit.fi/diabeteksesta/)

Samat ”asiantuntijat” jatkavat yhä edelleen jauhamista tyydytetyn rasvan vaarallisuudesta ja kuinka meidän tulee syödä 55E% hiilihydraatteja ravinnossamme. Tietenkin ilman tieteenn tukea ja kun tiede kerta kerran jäkeen kertoo päivastaista niin nämä ”asiantuntijat” käyttäytyvät kuin strutsi. Hautaavat päänsä hiekkaan (Suomessa ehkä puskaan) ja välillä huutelevat päänsä esiin saatuaan samoja älyttömyyksiä. Ehkä heidän olisi syytä seurata mitä tutkimusrintamalla tapahtu (http://lchf3356.blogit.fi/tyydytetn-rasvan-turha-pelko/

Itse tiedän tänä päivänä että LCHF ruokavalio toimii kuin kello kohdallani. Yhtään negatiivista yllätystä ei ole tullut vastaan. Jopa ylimenoilmiöstä tiesin etukäteen joten sekään ei yllättänyt , muihin ”asiantuntijoiden” perusteettomiin väitöksiin ei tarvinnut onneksi perustaa mitään (http://lchf3356.blogit.fi/tietoja/tieteellisia-tutkimusraportteja/rasva-ei-lihota-100-raporttia/vitamiineista-ja-mineraaleista/totta-ja-tarua-vhhsta/)

Keskustelusivuilla tilanne on yhtä tulehtunut kuin muussakin keskustelussa. Valitettavasti monilla on vaikeuksia päästä eroon päähän pinttyneestä aivopesusta jota viraomaiset ovat harrastaneet vuosikymmeniä. Tämä ei koske vain tavallisia pulliaisia. Monella”asiantuntijalla” jotka ovat joutuneet toteamaan, ei he tyhmiä ole, että koko työelämän aika on mennyt perusteettoman luulon levittämiseen on suuria vaikeuksia myöntaa tosiasiat. Inhimillistä?

On aivan selvää että jotkut näistä ”asiantuntijoista” ovat alkaneet lipsua uskostaan ja tuloksen on lehtikirjoittelua ja mielipiteitä jotka lähinnä vain sotkevat asiaa yhä enemmän.

Vitamini- ja mineraalipuutteita, mistä kuitua, liikaa proteiinia jne. Kirjoittelua joka pelkästään näyttää että ei olla tutustuttu asiaan mistä kirjoitetaan. Jotkut “asiantuntijat” jopa yritävät tehdä LCHF/VHH ruokavalion naurettavaksi tajuamatta että se juna on jo mennyt.

“First they ignore you, then they ridicule you, then they fight you, then you win.” ( Mahatma Gandhi)