.

Tam 23. 2012

(Rasvanpelossa virallisesta poistettiin rasvaa ja tilalle otettiin hiilihydraatteja)

Mitä tapahtui todellisuudessa?

1953:

Amerikkalinen tutkija A.Keys väittää tutkimuksensa näyttävän yhteyden runsaan rasvan syönnin ja sydän- ja verisuonitautien välillä.

Myöhemmin toinen tutkija huomaa että Keys on valinnut 22 maan joukosta ne 6 maata jotka sopivat hänen teoriaansa. Kun kaikki 22 maata otettiin mukaan mitään yhteyttä ei löytynyt.

1971:

Ruotsi saa ensimmäisen virallisen ravintosuosituksen, vähärasvainen ja runsaasti hiilihydraatteja.

1974:

Viranomaiset tuovat markkinoille ravintopyramidin. Sen mukaan meidän tulee suurimmalta osalta syödä leipää ja muita viljatuotteita, perunaa, maitoa, juustoa ja käyttää ruokarasvoja.

1977:

USA:ssa uudet ravintosuositukset. Vähärasvaista ja runsaasti hiilihydraatteja. Ruotsissa Sosiaalihallitus yhteistyössä Leipäinstituutin kanssa suosittelee 6-8 palaa leipää joka päivä.

1980:

A.Keys (katso 1953) julkaisee tuloksen The Seven Cuontries Study:sta. Mitään yhteyttä runsaan rasvan käytön ja sydäntautien välillä ei löytynytkään. Key muuttaa hypoteesinsa koskemaan vain tyydytettyä rasvaa.

1984:

TIME-lehti julkaisee artikkelin jossa kerrotaan että rasvan käyttö johtaa kohonneeseen kolesteroliin ja sitä tietä kohonneeseen sydäntautiriskiin. Artikkeli perustuu tutkimukseen jonka mukaan kolesterolia alentava lääke laskee sydäninfarktin riskiä. Mikään siinä tutkimuksessa ei kertonut että tyydytetty rasva ravinnossa johtaisi kohonneeseen kolesteroliin ja vaaraan sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

1989:

Elintarvikelaitos julkaisee ”avaimenreikä merkinnän” elintarvikkeissa. Sen terkoituksena on näyttää kuluttajalle että tuote on vähärasvainen mutta myöhemmin merkinnän sisällys on siirtynyt koskemaan myös korkeaa kuitupitoisuutta, kokojyväsisältöä, vahemmän sokeria ja

Suolaa kuin muut vastaavat tuotteet.

1992:

Lautasmalli tulee markkinoille Ruotsissa. Mallilla on tarkoitus näyttää kuinka paljon eri ravintoaineita sinun tulee syödä. Lautanen jaetaan kahteen suureen osaan ja yhteen pienempään. Suuret osat sinun tulee täyttää riisillä, pastalla, perunalla ja vihanneksilla, juuriksilla ja hedelmillä. Pieneen osaan laitat lihaa, kalaa ja kananmunaa.

2005:

Elintarvikelaitos julkaisee Virallisen ravintosuosituksen. Ravintomme tulee koostua näin: korkeintaan 30E% rasvaa, 50-60E% hiilihydraatteja ja 10-20E% proteiinia. Samaan aikaan ilmestyy näyttämölle LCHF ruokavalio kansanliikkeenä.

2008:

Kaksi dietistiä teki valituksen Sosiaalihallitukselle lääkäri Annika Dahlqvistista joka suositteli LCHF (VHH)-ruokavaliota potilailleen. Dahlqvist voitti Sosiaalihallituksen kaksi vuotta kestäneen selvityksen jälkeen jutun. LCHF on tieteeseen ja käytännön kokemukseen perustuva ruokavalio ja voidaan suositella diabeteksen ja painonhallinnan yhteydessä.

2011:

Diabetes Care julkaisi tutkimuksen jossa oli verrattu vähärasvaista ja Välimeren ruokavaliota. Diabetekseen sairastumisriski heillä jotka noudattivat Välimeren ruokavaliota oli 52% pienempi. (ei kalorirajoituksia)

2011:

Sosiaalihallitus julkaisi ohjeet sairaanhoidolle koskien diabetesta. Suosituksissa on mukana vähähiilihydraattinen ruokavalio:

Vähähiilihydraattinen ruokavalio voi olla hyväksi diabeetikolle. Ruokavaliolla on positiivinen vaikutus pitkään sokeriin (HbA1C), painoon ja se parantaa veren rasvaarvoja.

Lue myös:

http://lchf3356.blogit.fi/tyydytetn-rasvan-turha-pelko/

linkki

http://lchf3356.blogit.fi/kolestroli/