Huh 3. 2011

LCHF mukana korkeakoulujen sisäänpääsykokeessa.

http://www.kostdoktorn.se/lchf-pa-hogskoleprovet

Korkeakoulukoe 110402, luetun ymmärtäminen:

Oikea ravinto diabeetikolle:

Suuressa osassa maailmaa on käynnissä liikalihavuusepidemia. Pahin on tilanne USA:ssa missä kolmasosa kansalaisista on ylipainoisia tänäpäivänä.Muut maat kuten ruotsi ovat hyvää vauhtia joutumassa samaan tilanteeseen.

Vakavasta ylipainosta kärsivät ihmiset saavat myös muita sairauksia, pahin näistä on diabetes. Aikuisiän diabetes (D2) on suonisairaus ja kehon kaikki suonet joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Kuolio, munuaissairaus, sokeus ja sydäninfarkti ovat diabeetikoilla paljon tavallisempia kuin muilla.

Aikuisiändiabeetikolla on vaikeuksia poltaa glukoosia. Syynä on se että diabeetikon solut ovat enemmän tai vähemmän insuliiniherkkyytensä menettäneitä . Aikuisiändiabeetikolla on liian paljon sokeria veressä ja myös enemmän insuliinia kuin tavallista. Jos se on tai joku muu on syynä suonisairauksiin on epävarmaa.

Mitä sitä vastoin tiedämme on se että on mahdollista pitää diabetes kurissa kontrolloimalla veren sokeri ja insuliinipitoisuutta, mielummin vielä niin että potilaan paino putoaa. Ravinnon sokeri saa verensokerin nousemaan. Terveillä pitää insuliini verensokerin oikealla tasolla mutta diabeetikolla se voi nousta huomattavasti. Kun se nousee riittävän korkealle sitä erittyy virtsaan.

Siitä syystä ennen oli diabeteksen luonnollinen hoitomenetelmä ruokavalio. Potilaalle kerrotiin että hänen tulee vähentää hiilihydraatteja ravinnostaan. Insuliinihoito katsottiin sopimattomaksi koska insuliin nostaa ruokahalua ja se johtaa ylipainoon, suurimpaan riskitekijään diabeetikon kohdalla.

1980 luvulla alkoi kolesteroolikampanja voittokulkunsa. Liian paljon rasvan, erityisesti animaalisen, katsottiin ja katsotaan yhä tänään kohottavan kolesteroolia ja aiheuttavan verisuonien kalkkeutumista. Sen lisäksi kerrotaan että rasva paljon käytettynä johtaa ylipainoon. Siitä syystä amerikkalaiset terveysvaikuttajat neuvoivat kaikkia, niin terveitä kuin sairaita: Mitä vähemmän rasvaa ravinnossa, sitä parempi. Koko länsimaailma, myös Ruotsi, seurasi ilman kritiikkiä mukana.

Tästä oli kuitenkin seurauksena ongelma diabeetikoille joiden täytyy nyt saada kalorinsa muusta kuin rasvasta saadakseen riitävästi energiaa. Kalorit tulevat joko rasvasta, proteiinista tai hiilihydraatista. Kaloritarpeen täyttäminen proteiinista on kallista ja epäkäytännöllistä. Se on myös joidenkin mielestä jopa epäterveellistä. Tästä seurasi täyskäännös. Sen sijaan että kuten aikaisemmin pitäytyä hiilihydraattien syömisestä neuvottiin diabeetikkoja syömään runsaasti hiilihydraatteja. Verensokerin nousu hoidettaisiin insuliinilla.

Monet ovat sitä mieltä että tästä alkoi diabetes- ja liikalihavuusepidemia siksi että se sopii myös ajallisesti. Jotkut sanovat että on muita mahdollisia selityksiä. Oli miten tahansa sen kanssa mikä on syynä voidaan kuitenkin todeta että runsashiilihydraattisella ravinnolla ei ole ollut odeotettua vaikutusta. Rasvan kululutuksen vähenemisestä ja hiilihydraatti kulutuksen nousemisesta huolimatta useimmissa länsimaissa nousee ylipainoisten ja diabeetikkojen määrä vuosi vuodelta. Ravintosuosituksista ei ole mitään hyötyä.

Useat amarikkalaiset tutkijaryhmät, Richard D. Feinman, William S. Yancy, Eric Westman, Mary Gannon och Frank Nuttall, kärjessä ovat viime vuosina kyseenalaistaneet nykyiset ravintosuositukset. He ovat osioittaneet lukuisissa lyhytaikaisissa kokeissa sen että diabeetikolle on suui etu vähähiilihydraattisesta ravinnosta, mitä vähemmän hiilihydraatteja, sitä parempi teho. Vähähiilihydraattisella ravinnolla on helpompi pudottaa painoaan, veren sokeritaso stabilisoituu, insuliinitaso alenee ja monet voivat lopettaa diabeteslääkityksen

Pitkäaikaisin koe on tehty Ruotsissa Jörgen Vesti Nielsenin ja hänen tutkijaryhmänsä toimesta Karlshammn:issa. 22 kuukautta kestäneessä kokeessa onnistui 16 diabeetikkoa kääntämään sairauden kehityskulun. Kaikki paitsi yksi pudottivat painoaan; keskimäärin 8kg, monet huomattavasti enemmän. Linjaautonkuljettaja joka oli ylipainonsa takia menettänyt työnsä sai työpaikkansa takaisin. Toisella potilaalla pysähtyi vuosia pahentunut munuaistoimintahäiriö.

Jopa tavallisista kadunmiehistä, jotka turhaan ovat koettaneet pudottaa painoaan ja parantaa diabetestaan löytyy kirjamuodossa kerrottuna ne hämmästyttävät tulokset mihin he pääsivät tekemällä päivastoin kuin mitä suositeltiin heille. Näistä kaksi on Ruotsista. Kirjassaan Rasvalla peloiteltu (Fettskrämd) kertoo juristi Lars-Erik Litsfeldt kuinka hän parani sydänsairaudestaan ja diabeteksesta. Vastaavalainen kertomus löytyy journalistin Sten Sture Skaldeman:nin kirjasta . Hänen painonsa putosi puoleen entisestä syömällä pääasiassa voita, kananmunia, sianlihaa ja kermaa.

Menetelmä on tietenkin herättänyt suurta huomiota niin kadunmiehen kuin lehdistönkin parissa. Joslin Diabetes Center vid Harvard University:ssä on jo otettu askel oikeaan suuntaan ja esitetty hiilihydraattisisällön pudottamista 60-70E%:sta noin 40E%:iin. Ruotsalaiset asiantuntija Elintarvikelaitoksessa ja yliopistotasolla ovat jäykkäniskaisempia. Heidän suosituksensa eivät ole muuttuneet Heidän suosituksensa perustuvat tieteeseen ja WHO:n asiantuntijoiden tukeen. Uutta ruokavaliota ei voida suositella ennen kuin sadaan pidempiaikaisia tutkimustuloksia.

Mistä asiantuntijat erikoisesti varoittaa on tyydyten (eläin)rasvan käytön johtamisesta sydäninfarktiin tällä uusvanhalla ruokavaliolla. Tyydytetty rasvahan nostaa kuten uskotaan kolesteroolia ja se on vaarallista.

Jos halutaan todistaa että ruokavalio on terveydelle hyödyksi vaaditaan randomisoituja , kontrolloituja ravintotestejä, kaikki muu on epäsuoria todisteita. Onko näytetty toteen että diabeetikolle aiheutuu vähemmän suonivaurioita vähärasvaisella ruokavaliolla tai että hän elää pidempään kuin diabeetikko joka syö mitä haluaa?

Virallisen ravintosusituksen tarkastuksessa paljastui että yhtään yllämainitunlaista tutkimusta ei ole tehty. Kukaan ei ole koskaa onnistunut todistamaan että vähärasvaisella ruokavaliolla estetään aikuisiändiabeteksen komplikaatioita. Ei edes silloin kun ravintosuositukset muutetiin löytynyt mainittuja kokoeita, eikä löydy tänä päivänäkään.

Idea rasvan vähentämisetä perustuu täysin epäsuoraan todistukseen. Ainoa pidempiaikainen koe missä testattiin vähärasvaista ruokavaliota on tehty terveillä ja julkaistiin vuonna 2006. Koe aloitettiin sen jälkeen kun uudet ravintosuositukset olivat tulleet. Runsas 20 000 tervettä naista sai neuvon syödä vähärasvaista ravintoa ja 30 000 naista söivät kutentavallisesti. Kahdeksan vuoden jälkeen oli koehenkilöiden, jotka olivat saaneet sydäninfarktin tai strokin, lukumäärä molemmissa ryhmissä sama.

Mutta entäs kolesterooli? Eikös kolesterooli nouse kun syödään enemmän eläinrasvoja? Kolesteroolin osuutta sydän- ja verisuonisairauksissa on alettu kyseenalaistaa enemmän ja enemmän. Monet ovat sitä mieltä tänään, että tulehdustapahtumat suonien seinissä ovat suurempi tekijä kalkkeutumisen yhteydessä.Sinäsä asialla ei ole mitään merkitystä sillä runsasrasvainen ruokavalio ei vaikuta kolesterooliin. Edes potilailla joiden ravinnossa puolet kaloriamäärästä tulee rasvasta ei vaikutusta ole havaittu, ei kokonaiskolesteroolissa eikä LDL:ssä. Joidenkin kohdalla tapahtuu pientä nousua ja joidenkin kohdalla pientä laskua, keskimääräisesti, ei mitään muutosta. Sitävastoin nousee hyvä kolesterooli hieman ja triglyseridit laskevat voimakkaasti.

On toisin sanoen paljon mikä sanoo että aikuisiändiabetes, suurin uhka kansanterveydelle voidaan hoitaa vain ruokavalion muutoksella.

Uffe Ravnskov

http://www.ravnskov.nu/svuffe.htm

Minun mielestäni oivallinen tilaisuus 70 000 kokeen suorittaneelle saada asiallista tietoa diabeteksen hoidosta tai paremminkin ei hoidosta tänä päivänä. /Veijo

Tekstissä mainittu: http://www.skaldeman.se/

Lars-Erik Litsfeldt: http://www.adlibris.com/se/product.aspx?isbn=9522202053