Hel 26. 2013
Jörgen Vesti Nielsen, tunnustettu diabetestutkija ja lääkäri haastattelussa:
Olet erittäin korkealle arvostettu diabeteslääkäri, tunnettu lähinnä Karlshamnin tutkimuksesta jota johdit 2003 missä eri ryhmät diabetespotilaita saivat syödä joko vähähiilihydraattista tai virallisen suosituksen mukaista ruokaa. Tuloksena oli että he jotka söivät vähähiilihydraattista paransivat arvojaan huomattavasti verrattuna suosituksen mukaista ruokavaliota noudattavaan ryhmään. Mistä sait ajatuksen tutkimukseen ja saitko tuloksen jota odotit?
Ajatus syntyi sattumalta. Henkilö jolla oli ylipainoa ja diabetes2 tuli takaisin matkaltaan (6kk) USA:sta. Matkan jälkeen hänen ylipainonsa oli poissa eikä hänellä ollut enää diabetesta. Tähän tulokseen hän oli päässyt USA:ssa noudattamalla ruokavaliota joka sisälsi paljon rasvaa.
Tätähän emme tietenkään uskoneet. Me tiesimme että rasva lihottaa. Rasva oli myös pahin mitä diabeetikko voi syödä sillä uskoimme monien vuosien propagandan jälkeen että tyydytetty rasva kohottaa verensokeria. Siitä huolimatta emme malttaneet olla ryhtymättä tutkimaan asiaa hieman lähemmin. Hyvin pian pystyimme toteamaan 200 vuotta vanhan itsestään selvän totuuden että suuret määrät hiilihydraatteja tärkkelyksen muodossa (leipä, peruna, pasta ja riisi) jota suosittelemme diabeetikoille ensisijaisena hoitomuotona olisi vähennettävä koska se kaikilla nostaa verensokeria maksimaalisesti. Sellainen ravinto on täysin diabeteslääkityksen vastaista.
Tarvitsimme testata ryhmän jonka voitiin ajatella pysyvän vähähiilihydraattisella ruokavaliolla vähintään muutaman kuukauden. Koska potilaista joilla oli ylipainoa ja diabetes ja jotka olivat kiinnostuneita ei ollut pulaa ei ryhmän kokoamisessa ollut vaikeuksia. Edellytyksenä ryhmään pääsemiseksi oli ylipaino (BMI>30) ja diabetes.
Toinen ryhmä söi virallisen ravintosuosituksen mukaisesti ja sitä seurattiin diabeteskoulun ohjelman mukaisesti. Ryhmillä oli toisinsanoen täsmälleen sama seuranta. Tämä ryhmä ei ollut tietoinen koeryhmästä ennenkuin tutkimuksen päätyttyä. Ryhmillä oli omat hoitoryhmät. Minkäänlaista vertailua ei tehty ennen kuin 4kk kuluttua aloituksesta, tämä sen välttämiseksi että luulisimme saaneemme jonkun tyyppisen tuloksen liian aikaisin.
Kokeen tulos oli täysin selvä. Ei tarvitse tehdä kummallisempia kokeita nähdäkseen että verensokeri normalisoituu 1-2 päivässä. Sen lisäksi nälätunne, se tyypillinen haittatekijä laihduttamisesa, oli poissa. Tästä seurasi automaattisesti painonputoaminen niin kauan kuin hiilihydraattimäärä oli matala. Myös tämä on tiedetty vähintään 100 vuotta.
Tulos pitää yhtä fysiologian, toisinsanoen lääketieteen kanssa. On täysin selvää että koehenkilöisen ongelmat aiheutuivat virallisista suosituksista jotka ovat voimalla länsimaissa. Suositukset perustuvat täysin siihen että tyydytetty rasva on vaarallista, biologisesti täysi mieletön ajatus jota myöskään koskaa ei ole pystytty todistamaan.
Herää kysymys kuinka on mahdollista että ravintoneuvot joita dietistit jakavat on pystytty pänttäämään ihmisten päähän jonkinlaisena tieteellisenä totuutena kun ne perustuvat pelkästään ideologiaan.
On syytä pitää mielessä että joka kerta kun kuulet ravintoneuvojan kertovan vaarasta ravintosi kanssa niin ei ole mitään syytä luottaa mihinkään mitä hän sanoo jollei hän pysty perustelemaan sitä titeellisillä tutkilmuksilla. Ravintoneuvojat nielevät mielellään epidemiologisia tutkimuksia jotka ovat statistiikkaan perustuvia ja joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.
Ravintoneuvonta on kaukana biologiasta. Mitä sairauksia aiheuttavie neuvojen taustalla on sitä voidaan vain arvailla, vaikutusvaltaa ja kunnianhimoa?
Ravintoneuvojien/dietistien asenne ylipainoisia potilaita kohtaan on halveksiva. Koska he eivät ikinä ole tutstuineet nälän fysiologiaan niin he käyttävät psykoloogisia mekanismeja. Ylipainoiset ihmiset ovat laiskoja ja ilman omaa tahtoa, siksi he lihovat. Se on pelkästään vahvasti tuomitseva asenne.
Ruotsiaa Elintarvikelaitos on virallisen ravintosuosituksen takana. Tulisiko jonkun muun viranomaisen Elintarvikelaitoksen sijasta ottaa vastuu ravintoasioista ja uskotko että tämä tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa?
Kyllä, Sosiaalihallitus olisi oikea viranomainen ravintokysymyksissä. On täysin kieroutunut tilanne kun Elintarvikelaitoksen ravintoasiantuntijat jakavat neuvoja koko kansalle tietämättä mitä tekevät.
Nykyisin diabeetikoille annetaan periaatteessa sama ravintosuositus kuin heille joilla ei ole diabetesta, mikä vaikutus tällä on diabeetikolle?
Vahingollinen. Jos kansa haluaa syödä kuten Elintarvikelaitos neuvvoo niin voihan se tehdä niin. Kansa tarvitsee kuitenkin neuvoja tehdäkseen oikean valinnan. Virallinen ravintoneuvonta keskittyy tänä päivänä lähinnä ihmisten pelotteluun.
Mitä mieltä olet Elintarvikelaitoksen vähärasvaisesta ravintoneuvosta, näetkö jonkinlaisen yhteyden suosituksen ja ylipainon ja diabeteksen voimakkaan nousun välillä?
Ajallisesti yhteys on aivan selvä. Virallisen suosituksen myötä sai elintarviketeollisuus 70-luvulla suuria taloudellisia etuja. Alettiin tuottamaan halpaa huonolaatuista ruokaa joka sisöltää runsaasti hiilihydraatteja samaan aikaan julistaen suositusten tuella tuotteiden olevan terveellisiä. Kaikki muistavat kai vielä suosituksen syödä 8 siivua leipää joka päivä?
Uskotko että geenimme vaikuttavat siihen sairastummeko diabetekseen vai emme, vaikka noudattaisimmekin vähähiilihydraattista ruokavaliota?
Eskimot jotka eivät syöneet hiilihydraatteja lainkaan kärsivät hyvin pienissä määrin diabetes2:sta. Glukoosirasitusmittaukset joita tehtiin 30-luvulla näyttivät kyllä että heillä oli paljon patologisia käyriä jotka olisivat voineet viitata diabetekseen. Kuitenkin ilman hiilihydraatteja heillä ei diabetesta todettu. Kaikki olivat normaalipainoisia.
Diabetestyyppi-1 lapsilla on tavallisemaa Suomessa ja Ruotsissa kuin muissa maissa maailmassa. Mikä on sinun oma ajatuksesi syy-yhteyksistä?
Kun lasten diabeteksen kasvukäyriä katsoo niin mieleen tulee lähinnä epidemia-tyyppinen sairaus. Kukaan ei kuitenkaan tiedä mistä ero muihin maihin todella johtuu.
Mistä arvelet johtuvan sen että niin monet lääkärit yhä edelleen suosittelevat potilailleen Elintarvikelaitoksen suositusten seuraamista.
Onko kysymys laiskuudesta, tietämättömyydestä vai siitä että lääkäritkään eivät oikein tiedä mihin luottaa?
Kyseessä on sekoitus kaikkea mainitsemaasi. Sen lisäksi lääkärit eivät halua riitaantua muiden ryhmien kanssa, olemmehan nähneet kuinka agressiivisesti esim. Dietistiliitto suhtautuu asiaan. Monet lääkärit eivät kestä sitä.
Diabeettikkojen määrä tulee kaksinkertaistumaan muutamassa vuodessa ja monet sanovat ylipainon olevan yhden syistä. Uskotko että ylipainoinen ihmisellä joka syö vähähiilihydraattista ruokaa painon putoamatta on huonommat mahdollisuudet olla sairastumatta diabetekseen kuin laihalla joka syö Elintarvikelaitoksen suositusten mukaan?
Ylipaino yhdistettynä insuliiniresistenssiin ja hiilihydraatteihin johtaa vaurioihin haimassa. Löytyy runsaasti tutkimuksia joissa pyritään saamaan esille rasvan kielteiset vaikutukset haimaan. Samaan aikaan ei löydy oikeastaan yhtään tutkimusta jossa on tutkittu sitä mitä hiilihydraatit saavat aikaan. Tutkijat ovat kuin sopuleita-kaikki juoksee samaan suuntaan, kaikki tutkivat sitä mitä muut ovat jo tutkineet. Rasvan muu väitetty vaarallisuus sopi hyvin kuvaan joten sitä tutkittiin.
Kokeet rotilla ja hiirillä, jotka oli erikoisesti jalostettu niin että niiden paino nousi riippumatta siitä mitä ne muuten söivät,.näyttävät että ne lihovat ja saavat vaikean insuliiniresistenssin. Kuitenkin kun ne syövät vähähiilihydraattista ravintoa ei niille kehity haimaan vaurioita eikä diabetesta. Jos ne saavat normaalin ravinnon (60% hiilihydraattia) niin ne saavat nopeasti vaurioita insuliinia tuottavissa soluissa ja saavat diabeteksen. Ei ole mitään syytä epäillä että tämä olisi suuremmin poikkeavaa verratuna ihmiseen.
Kysymyksesi jälkimmäiseen osaa niin se riippuu todennäköisesti siitä jos henkilöllä on insuliiniresistenssi vai ei. Ja tietenkin perinnöllisyydestä.
Päivittäin tulee uutta tietoa ravinnosta ja terveydestä. Osa tästä menee ohi huomiomme ja osa jää mieleemme pidemmäksi aikaa. Mistä syystä arvelet että väite tyydytetyn rasvan vaarallisuudesta on saavuttanut niin suuren huomion?
Uskon, että jos seuraamma rahaa niin selitys löytyy sieltä. Elintarviketeollisuus on hytynyt suuresti, samoin ravintoneuvojat ja dietistit. Normaalin ruoan syöminen tuli yhtä-äkkiä vaikeaksi. Kaikki tiesivät siihen aikaan sen attä hiilihydraatit lihottavat. Tarvittiin suuri resursseja jotta kansa saatiin vakuuttuneeksi siitä että fysiologia olikin yhtä-äkkiä muuttunut ja hiilihydraatit auttavatkin meitä laihtumaan. Se oli sanoma ja sen levittämiseen luotiin paljon työpaikkoja.
Karlshamn:nin tutkimuksen tulos otetiin vastaan hiljaisuudella ja töykeillä kommenteilla maan ylipaino-asiantuntijoiden taholta, mm Stefan Rössnerin tunnettu kommentti ”laihtuuhan sitä vaikka karamelleja syömällä jos jodlaa ja seisoo käsillään samaan aikaan”. Kuinka suhtaudut yllämainitun tyyppisiin lapsellisiin kommentteihin henkilöiltä joiden tulisi olla kansalaisten hyvinvoinnin takuumiehiä ja ovat professoreita?
Vastasit itse kysymykseen: lapsellisia lausuntoja. Kyseessä olevat henkilöt eivät ole vaivautuneet koskaan ajattelemaan itsenäisesti.
Claude Marcus on kutsunut LCHF ruokavaliota lahkolaisuudeksi ja sanonut: ” Tämä tulee näyttäytymään vaaralliseksi kansanterveydelle”. Oletko huomannut että lausunnolle olisi mitään tukea?
Ajatuksena on että jos syödään enemmän tyydytettyä rasvaa niin kolesteroli nousee ja se johtaa lisääntyvään sydänsairauteen. Minkäänlaista yhteyttä ei löydy tyydytetyn rasvan ja sydäsairauksien kohdalla joten mahdollisella kolesterolin nousullakaan ei ole mitään merkitystä. Hän on kuin merkkien tulsitsia joka yrittää ennustaa tulevaisuutta.
Kuinka kauan olet työskennellyt diabeteslääkärinä ja mitä teet nykyisin eläkepäivinäsi?
Diabeteslääkärinä olen tehnyt töitä 30 vuotta ja nykyisin viihdyn nuoruudessani saamani mielenkiinnon, klassist kielet, parissa.
Miltä sinun arkinen ravintosi näyttää tänä päivänä?
Kun aloitimme tutkimuksen niin huomasin pian että hiilihydraattien vähentäminen ravinnostani on minulle eduksi joten söin siis kuin potilaani. Olin pirteämpi, paremmalla tuulella ja stressinsieto nousi huomattavasti.
Nykyisin syön samalla tavalla. Suunnilleen 50-75gr hiilihydraatteja päivässä. Se sopii minulle erittäin hyvin.
Suurkiitos Jörgen, että saimme käyttää aikaasi ja kiitos hienoista vastauksista.
/ /DyvekeK
tutustu myös:
http://lchf3356.blogit.fi/diabeteksen-hoidosta-j-vesti-nielssen/
