Kes 29. 2012

Liittyy viimeaikaiseen uutisvirtaan mediassa esim:

Tutkimuksen laittoi käyntiin Karolinska Instituutin instituutio 1991-1992. 96000 30-49 vuotiaalle naiselle lähetettiin kysymyskaavake koskien heidän liikuntaa, ravintoa, tupakointia, p-pillerien käyttöä, auringonottotapoja, suvussa esiintyvää syöpää jne.

Projektista:

Research project: C8468

English title: Women`s lifestyle and health

Project leader: Hans-Olov Adami

Institution: Department of Medical Epidemiology (MEP)

Noin 50000 naisista vastasi intituution kotisivun mukaan. Kotisivulla on myös anteeksipyyntö siitä että yhtään raporttia ei oltu julkaistu vastausmateriaalista johtuen rahoituksen puutteesta. Tarkoituksena oli myös saada materiaalista vastauksia koskien niin sydänsairauksia kuin syövän eri muotoja. Vuonna 2006 saatiin Cancerfonden rahoittajaksi 1 miljoonalla kruunulla vuodessa kolmen vuoden ajaksi.

Vuonna 2007 julkaisi Hans-Olov Adami ja muut ensimmäisen raporttinsa otsikolla: Low carbohydrate–high protein diet and mortality in a cohort of Swedish women

Nyt ilmoitettiin että 49261 naista oli vastannut. Pois karsittiin heidät jotka eivät olleet vastanneet oikein, heidät joilla oli diabetes, sydänsairaus tai prognostisoitu syöpä. Sen jälkeen naiset jaettiin ryhmiin pistesysteemin mukaan riippuen kuinka paljon proteiinia ja hiilihydraattia he olivat syöneet. 12,3 vuoden jälkeen, perustuen tähän ainoaan kyselyyn, näyttivät tutkijat kuinka moni naisista oli kuollut. Tästä materiaalista haluttiin sitten väittää että riski oli kaksinkertaistunut koskien niin syöpää kuin sydän- ja verisuonisairauksia.

Tästähän media riemastui. Iltalehdet kirjoittivat pelottavia artikkeleita. Onneksi sentään tieteistoimittajat kuten Karin Bojs (Dagens Nyheter) ja Henrik Ennart (Svenska Dagbladet) pitivät päänsä kylminä ja kirjoittivat että kuolleisuus naisten joukossa oli niin pieni että on pelkkää hosumista vetää pidemmälle käyviä johtopäätöksiä tutkimuksesta. Tutkijoiden artikkelista ei myöskään käynyt selville kuinka rasva- ja kalorikulutus jakautui heidän jotka söivät eniten tai vähiten hiilihydraatteja,kohdalla. Se että yllämainittua ei esitetty on ystävällisesti sanottuna epäilyttävää.

Kuinka pieni oli kuolleisuus? Jos henkilö söi eniten proteiinia ja vähiten hiilihydraatteja oli mahdollisuus EI KUOLLA sydänsairauteen 99,58% verrattuna henkilöön joka söi vähiten proteiinia ja eniten hiilihydraatteja jolla mahdollisuus Ei kuolla sydänsairauteen oli 99,87%. Ero on niin pieni näyttää vahvasti siltä että on täytynyt valita tietty ajan jakso myytäväksi kelpaavan uutisen/sanoman luomiseksi Ruotsissa.

Kuinka uskallan väittää moista? Taitavat statistiikot tietävät kuinka datatietoja manipuloidaan Osa heistä uskaltaa jopa paljastaa menetelmät joilla voi hämätä itseään tai muita. Vetovoimana voi olla viaton toiveajattelu tai jopa yhteistyö kaupallisten voimien kanssa. Adamisin kolleega John Ioannadis (Harvard) on kirjoittanut aiheesta ajatuksia herättävästi PLOS Medicine:ssä otsikolla ”Miksi eniten julkaistut tutkimuslöydöt ovat huijausta”.

Kyseesä olevan tutkimuksen tyyppisissä tutkimuksissa, joissa erot tutkittavien ryhmien välillä ovat minimaalisia, on analyysin ajankohdalla erittäin suuri merkitys. Tämä johtuu siitä että jos valittaisiin aikaisempi tai myöhempi ajankohta voisi tulos olla päinvastainen. Tästä syystä ei ole tieteelliseltä kannalta hyväksyttävää esittää tuloksia kuten Adami ja ryhmä ovat nyt tehneet. Sen sijaan olisivat he voineet esittää tulokset Kaplar-Meier diagrammeina joista olisi selvinnyt esim. kuinka kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin vaihtelee ajan mukana eikä vain yhdessä pisteessä. Tämä olisi antanut aivan toisen uskottavuuden. Se että Adami joka on käyttänyt juuri mainittua menetelmää useissa julaisuissa mutta ei tässä vahvistaa epäilyä kierosta tutkimuksesta.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa, 5 vuotta edellisen jälkeen, valittiin epäselvin perustein enemmän naisia mukaan. Tällä kertaa 43396 naista.

Tällä kertaa ei jätetty pois naisia joilla oli syöpädiagnoosi tai diabetes. Jos nyt kerran edellisellä kerralla suljettiin pois naiset joilla oli diabetes koska heillä on suurempi riski saada sydänsairauksia niin kaiken logiikan nimeissä olisi pitänyt tehdä sama nytkin. Vaikyttaa siltä että laskelmia on tehty diabetikkojen kanssa ja ilman ja tällä on ollut oma vaikutuksensa tulokseen. Toisinsanoen taas lisää epäilystä siitä että tuloksia on manipuloitu halutun tuloksen saamiseksi.

Tällä kertaa näytetään tulos 15,7 vuotta kyselylomakkeen täyttämisen jälkeen. Eroja kuolleisuudessa ei näytetä. Voidaan siis lähteä siitä että eroja ei ollut muussa tapauksessa niistä olisi varmasti mainittu. Nyt näytetään diagnoosien eroja naisten kesken perustuen samantyyppiseen proteiiniin ja hiilihydraattipisteisiin.

Näinollen 1,3%:lla naisista jotka olivat syöneet vähiten proteiinia hiilihydraatin sijasta saivat diagnoosin sepelvaltimotauti, heistä jotka söivät eniten sai vastaavan diagnoosin 1,9%, eroa toisinsanoen 0,6%. Kun katsotaan veritulppaa aivoissa niin vastaavat luvut olivat 0,4% ja =0,8%. Voidaan tietenkin kutsua kaksinkertaiseksi riskiksi mutta eroa on todellisuudessa vain 4 PROMILLEA. Vakavimman tapauksen strokin, aivoverenvuodon kohdalla ei mitään yhteyttä löydetty.

Erot sydänsairauden tai strokin esiintymisessä ovat toisinsanoen niin pieniä että minkäänlaisia johtopäätöksiä ei niiden perusteella voida vetää koskien mahdollista yhteyttä proteiinin tai hiilihydraatin saannissa, ei edes siinä tapauksessa vaikka oletettaisiin että kyselyn vastaukset olivat luotettavia. Tutkijarymän luotettavuutta ei millään tavalla vahvista kummallisuudet jotka viittaavat siihen että tuloksia on manipuloitu. Tutkijaryhmällä on myös sidonnaisuuksia asiantuntiaryhmään nimeltä Exponent ja International Life Sciences Institute jota rahoittaa mm. Coca-Cola, McDonalds, Unilever och Pfizer.

Miksi sitten moinen reagointi medialta? Miten on mahdollista uskoa että tämä tutkimus missä ei edes tutkittu henkilöitä jotka noudattavat Atkins tai LCHF-ruokavaliota kertoisi jotain runsaan proteiinin vaarallisuudesta? Ehkä syy löytyy siitä että media tänään suosii tämän tyyppistä draamaa. Vai ovatko journalistit kykenemättömiä tai pelkureita kun eivät osaa/uskalla kyseenalaistaa edes kaikkein epäilyttävimpiä juttuja julkaisuissa?

Kaiken tämän sotkun selvittämisen jälkeen voidaan kai huomata että jo vuonna 2007 Walter Willet ryhmänsä kanssa osoitti että naisilla jotka syövät enemmän proteiinia ei ole suurempaa riskiä sairastua stdän- ja verisuonisairauksiin. Tutkimuksessa naiset olivat täyttäneet useita kyselylomakkeita 20-vuoden seurannan aikana ja heitä oli kaksinkertainen määrä verrattuna yllä käsiteltyyn sekamelskaan.

linkki1

linkki2

lähde vapaasenn käänökseen: