Lok 14. 2011
Mielenkiintoisempi kysymys on kuitenkin miksi yleennsä hedelmiä välipalaksi. Vastaus löytyy yleensä koulun ruokalasta. Kevyt- tai rasvatonta maiitoa juotavaksi. Vaseliiniin verrataavaa voin korviketta kevytmargariinin muodossa voileiville. Ruokia mitkä pursuvat nopeita hiilihydraatteja, piirakoita, pannukakkua (hiilon kanssa tietenkin) ja pulverista tehtyä perunamuhennosta.
Viimeistään parituntia myöhemmin huutaa ensimmäiset, ”minulla on näääälkä!”. Ja silloin on hedelmä välipalan aika. Lounaan sokerihuippu veressä on mennyt ohi ja hedelmillä luodaan taas uusi. Kun lounaassa ei ole tarpeeksi rasvaa niin nälkä yritetään paikata hedelmillä.
Hedelmä-välipalaalla on myös muita seurauksia. Tuore tutkimusraportti King’s College London Dental Institute:ista osoittaa että hedelmä on 4 kertaa vaarallisempi hampaille kuin limsa. Lapsuudessani hammaslääkärin odotoshuoneissa oli kyltti ”hedelmät on karkkia”. Enemmän oikein kuin mitä kyltin luoja oli ajatellut. Hammasongelmat lapsilla ovat hyvänä esimerkkinä tänä päivänä. Ruotsissa on hammashoidosta tullut yhteiskunnallinen luokkakysymys.
Kun lapsia yritrtään rinnastaa vähän virtaa kuluttaviin lamppuihin, hedelmiä välipalaksi ja rasvan kauhistelu, niin se johtaa sihen että lapset kotiin tullessan säntää jääkaapille. Leipäpaketit ja mehupurkit esiin ja sama sirkus alkaa taas alusta.
Osittainen käännös.
