Hel 25. 2013

(Uusi luku sarjassa Schwab ihmettelee ja vielä kotikylän lehdessä )

Ursula Schwab ihmettelee, miksi perheitä ohjataan kovien rasvojen käyttäjiksi lasten kokkauskirjoissa. Jo kahdeksanvuotiailla voi olla sepelvaltimotaudin esiasteita.

Lapsille kokkaustaitoja opettavissa kirjoissa käytetään paljon voita, vaikka viralliset Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset ohjaavat pehmeiden margariinien ja öljyn käyttämiseen.

Savon Sanomat pyysi Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen dosenttia Ursula Schwabia tarkastelemaan kirjoja ravitsemuksellisesta näkökulmasta.

Asiantuntijan silmin kolmessa kirjassa seitsemästä voin, kerman ja paikoin suolan käyttö oli huolestuttavaa. Erittäin kyseenalaisena lasten keittokirjana Schwab pitää tietokirjailija Mysi Lahtisen Hei me kokataan -kokkausopasta, jonka resepteissä käytetään runsaasti voita, kermaa ja suolaa.

– Kirjassa on käsittämättömiä ohjeita. Uusien perunoiden kohdalle minun piti laittaa ihan oma merkintänsä. Keitinveteen neuvotaan panemaan peräti kaksi teelusikallista suolaa litraa kohti, vaikka perunoihin ei tarvitse lisätä ollenkaan suolaa. Perunahan syödään lisäkkeiden kanssa, ja lisäkkeissä on suolaa.

– Suomalaisten verenpaineet nousevat muutenkin, eikä pitäisi rohkaista enää lisäämään suolan käyttöä entisestään, Schwab huomauttaa.

Kovilla rasvoilla ja liiallisella suolan käytöllä on tutkitusti yhteys muun muassa verenpaineeseen ja sepelvaltimotautiin. Voi ja kerma ovat kovia eläinperäisiä rasvoja, jotka nostattavat veren huonoa kolesterolia, mikä puolestaan ahtauttaa valtimoita.

Kansainvälisellä tutkimuskentällä sepelvaltimotaudin esiasteita on todettu jo kahdeksanvuotiailla lapsilla.

Schwab on huolissaan myös siitä, että lasten keittokirjoissa annetaan painoarvoa lisäaineille, mutta samoissa kirjoissa rasvoja pidetään lapsille sopivana ravintona. Hyvänä esimerkkinä turhasta kohkaamisesta Ursula Schwabin mainitsee makeutusaine aspartaamin, joka on vaaraton kahden valkuaisen yhdistelmä.

– Joku pelkää sitä kuin ruttoa, mutta ei pelkää kovia rasvoja, voita ja näitä erilaisia voita sisältäviä riinejä, jotka ovat oikeasti vaarallisia. On varmaankin jokin ihmisen suojamekanismi, että pelätään sellaista, joka on tuntematon.

– Myös lasten purkkiruokiin liitetään kielteisiä mielikuvia, vaikka ne ovat hyviä ruokia. Kukaan ei syö tässä maassa niin terveellisesti kuin alle yksivuotias. Vasta sen jälkeen, kun lapsi siirtyy perheen kanssa samaan ruokavalioon, alkaa tapahtua.

Ravitsemussuositukset täyttyvät Suomessa vain 0–50 prosentilla suomalaislapsista.

Lyhyt kommentti viimeiseen lauseeseen, muu satuilu ei kommenttia tarvitse.

”Ravitsemussuositukset täyttyvät Suomessa vain 0–50 prosentilla suomalaislapsista.”

Luojan kiitos, parempaan suuntaan ollaan siis menossa.

Lähde