Elo 23. 2012
Lääkärin kertomaa:
Minulla oli potilas sairaalassa tässä viikolla: Hän oli juuri saanut diagnoosin diabetes. Mutta, hän sanoi, se on vain D2:nen eikä siis niin huolestuttavaa. Sängyn viereisellä pöydällä hänellä oli pullo limsaa ja pussi maapähkinärenkaita-ehkä osa syyllisistä. Yritin tietenkin puhua ravinnosta hänen kanssaan. Toisaalta toivoin että hän olisi tavannut aikaisemman potilaani. Ehkä hän ei siinä tapauksessa olisi käyttänyt ilmausta ”vain D2:nen”.
Mainittu potilas on nainen joka on juuri tullut eläkeikään ja onnekkaanpana hänellä olisi ollut monia hyviä vuosia edessänsä. Suvussa oli diabetestä ja hän itse sai diagnoosin noin 15 vuotta sitten. Hänellä oli jo silloin komplikaatioita näön huonontumisen muodossa. Hänet astettiin heti insuliinihoidolle (tavallisesti sopimaton ensihoitona D2:sen yhteydessä)
Komplikaatiot kiihtyy
Pian havaittiin merkkejä munuaisvauriosta, proteiinivuoto virtsaan, jonka seurauksena munuaiset toimivat yhä nopeasti heikommin. Ei montakaan vuotta diabetes-diagnoosin jälkeen tuli dialyysi tarpeelliseksi. Jo ennen sitä oli hän saanut pienen strokin, ja pian nekin lisääntyivät, onneksi aiheuttaen vain rajoitteuja aivovaurioita. Hänellä oli onnea ja sai uuden munuaisen ja näin tuli dialyysi tarpeettomaksi. Lääkkeitä, jotka estävät kehon immuunipuolustusta hylkimästä pois munuaista hän kuitenkin joutuu syömään lopun elämäänsä.
Hänellä on myös ollut useita sydäninfarkteja. Ahtautuneet suonet on laajennettu metalliverkolla (seurauksena vertaohentavien lääkkeiden tarve). Hänellä on lujasti ylipainoa jonka seurauksena hänellä on vaikeuksia saada hengitystiet pysymään avoimina yöaikana. Seurauksena useita hengityskatkoksia ja huono yöuni. Avuksi on tullut kone, CPAP, joka korkeammalla paineella puhaltaa ilmaa yöaikana keuhkoihin. Hänellä on alentunut tunto jaloissa jonka seurauksena hän usein saa vaikeasti parantuvia haavoja, Tällainen johtaa usein pidemmän päälle amputointiin jota hänen tapauksessaan ei vielä ole tarvittu.
Jatkuvasti nouseva lääkintätarve
Hänellä on mahtava lääkelista joka kuitenkaan ei ole millään tavalla erikoinen.
Joka päivä: 4 insuliinipistosta. Vernpaineelle ja sydämelle 8 tablettia, vitamiinilisät 4 tablettia, nesteenpoisto 3 tablettia, munuisten hylkimisen estämiseksi 4 tablettia, verenrasvoille 1 tabletti, vatsa 1 tabletti, särkyyn 7 tablettia, angina (kärlkramp) tarvittaessa, allergialääke tarvittaessa, nukkumiseen 1 tabletti, antibiotika 4 tablettia.
Jopa 36 tablettia plus 4 pistosta joka päivä. Sen lisäksi kone helpottamassa hengitystä yöaikana.
Yksi monista
Peloittavinta tässä on se että hän ei ole millään tavalla erikoinen tapaus. Näitä näkee joka viikko, joskus joka päivä, missä sairaalassa hyvänsä.
Olen nyt muutaman kuukauden koulutuksessa tulehduskliniikalla. Osastolla jossa on 16 paikkaa on aina yksi, tavallisemmin useampia D2:sia jalka/sääri haavautumineen. Parantuminen on vaikeaa heikon verenkierron vuoksi. Usein heidät otetaan sisään tulehduksen aiheuttaneen verenmyrkytyksen ja kuumeen takia. Hoito on pitkäaikainen käsittely antibioteilla joka vuorostaa usein aiheuttaa vaikeaa ripulia ja muita komplikaatioita. Koska antibiootti-hoito harvemmin saa haavat paranemaan on seurauksena usein amputaatio. Ensin varpaat, sitten ylempää. Muutama viikko sitten jouduttiin yhdeltä potilaistamme amputoimaan jalka lantion tasolta. Ylläkuvattu on harvinaista potilailla joilla ei ole diabetestä.
