Kanadalaisen
munuaisspecialistin ja yhden maailman johtavista jaksottaisen
paaston- ja LCHF ruokavalion asiantuntijoista artikkeli (dr Jason
Fung).
(Osittainen
käännös)
Syö
vähemmän. Vähennä kaloreita. Olet tarkkana annoskoon kanssa. Tätä
olet saanut kuulla viimeiset 50 vuotta. Ja se on ollut suurin
katastrofi – verrattavissa ehkä Tjernobyl:in ydinvoimala
katastrofiin. Mainitut neuvot perustuvat pelkästään
väärinkäsityksiin siitä mikä aiheuttaa painon nousun.
Miksi
ei koskaan tule esille se mikä todellisuudessa aiheuttaa
liikalihavuuden? Onko se siksi että luulemme tietävämme
vastauksen? Uskomme että liian suuri kalorimäärä johtaa
ylipainoon. Uskomme että kysymyksessä on pelkästään
energiatasapaino. Enemmän kaloreita sisään kuin mitä menee ulos
johtaa liikalihavuuteen. Tätähän meille on tolkutettu lapsesta
lähtien: Painonnousu=
kalorien määrä sisään-kalorien määrä ulos.
Viimeiset50
vuotta olemme seuranneet yllämainittuja olettamuksia täysin
kyseenalistamatta niitä. Rasvan saantia vähennetiin koska siinä on
paljon kaloreita. On luotu suuntaviivoja, ruokapyramideja ja
lautasmalleja vähäkalorisen ravinnon tueksi. “Neuvot joita
toistettiin kerta kerran jälkeen olivat: “ Vähennä kaloreita”
ja “syö vähemmän-juokse enemmän”.
Lailla
vaadittiin että elintarvikepakkauksissa tulee ilmoittaa kalorimäärä.
Ohjelmia ja appeja luotiin kalorien tarkan laskemisen avuksi.
Tuiloksena aloimme vähentää kaloreita. Mitä on saavutettu?
Katosiko liikalihavuus-ongelma kuin pi…u Saharaan?
Tulos
olisi tuskin voinut olla huonompi edes yrittämällä pyrkiä epäonnistumiseen. Liikalihavuus- ja diabetesmyrskyt (D2) alkoivat riehua
1970-luvun lopusta ja tänään, 40 vuotta myöhemmin nämä myrskyt
uhkaavat täydellä voimalla koko maailmaa.
Mikä
meni pieleen ?
“ Vähennä
kaloreita” ja “syö vähemmän-juokse enemmän”. Molemmat
neuvot voivat selittää sen miksi liikalihavuus levis nopeasti
huolimatta rasvan ja kalorien vähentämisestä. Olisikohan kalorien
vähentämis neuvo täysin harhateillä? Toinen mahdollisuushan on
tietenkin että neuvo on hyvä mutta kansa ei noudattanut tätä.
Haluja olisi ollut mutta “liha oli heikko”.
Ylläkerrottu
on leikki nimeltä “Syytä uhria”. Näin siirretään syyllisyys
neuvonantajalta neuvon vastaanottajalle (neuvohan on hyvä mutta kun
sinä et noudata sitä). Oliko liikalihavuus-epidemia
yksinkertaisesti yhtä-äkkinen, samanaikainen, koordinoitu ja
maailmanlaajuinen tahdonvoiman puute? Kun maailmalla ei edes pystytä
päättämään kummalla puolella tietä tulee ajaa niin kuinkahan
kaikkialla maailmasa onnistuttiin päättämään samanaikaisesti
että nyt alamme syömään enemmän ja liikkumaan vähemmän?
Julistamalla
että täysin ilman tieteen tukea olevat neuvot olivat virheettömät
voivat lääkärit ja dietistit (ravintoneuvojat) mukavasti siirtää
syyllisyyden itseltään sinulle. Eihän he olleet syyllisiä.
Syyllinen olet sinä. Ei sinänsä ihmeellistä että leikki oli
heille mieleen sillä vaihtoehtona olisi ollut tunnustaa että
jaetrut neuvot olivat väärin-ja se ei ole psykologisesti helppoa.
Ei auta yhtään että neuvoista oli potilaalle yhtä paljon hyötyä
kuin kammasta kaljulle.
The
Women’s Health Initiative on yksi täerkeimmistä
painonpudotus-tutkimuksista milloinkaan. Tämä tutkimus koski 50 000
naista. Tutkimuksessa haettiin tukea vähärasvaiselle,
kalorirajoitetulle ruokavaliolle painonpudotuksessa. Naiset
vähensivät kaloreita 342 kcal/päivä ja liikuntaa lisättiin 10%.
Kalorilaskelmaalla heidän painonsa olisi pitänyt pudota 15kg
vuodessa. Tutkimuksen oletettiin vahvistavan sen että virallinen
ravintosuositus on oikeassa.
Lopullinen
tutkimusraportti esiteltiin 2006 ja se oli täysi pettymys. Vaikka
naiset olivat seuranneet ruokavaliota 7 vuoden ajan niin 7 vuoden
kalorien laskemisella saavutettu painopudotus oli 0 (nolla) kiloa.
Nyt
sitten voimme valita. Joko kunnioittaa kallita, vaikeasti
toteutettavia tieteellisiä perusteita tai jatkaa uskomalla teorian
että liiat kalorit ovat syynä liikalihavuuteen. Uusia
tutkimusraportteja vähätellään ja hintana on ollut
liikalihavuus-ja diabetes2 epidemian räjähdysmäinen kasvu.
Kalooriteoriian
perustuvan laihdutuksen tutkimus on osoittanut sen että kyseesä on
täysi fiasko. Epäonnitsuminen 99,4% tapauksista-tosi pahassa
liikalihavuudessa 99,4%.
Miksi
kaloriteoria ei toimi ?
Tärkein
virhelähde on se että kalorien vähentäminen 30% johtaa
perusaineenvaihdunnanvähenemiseen 30%. Nettotulos on se että ei
laihdu.
Toinen
iso virhe on että voisit säädellä painoasi tietoisesti. Tämähän
ei toimi minkään elimen kohdalla. Elimistömme toimintoja hoitavat
hormoonit. Myös kehon paino ja rasvan osuus kehossa on tarkan
tarkkailun alaisena useiden päällekäisten systeemien kautta.
Hormoonit
kontrolloivat näläntunnetta ja kertovat milloin sinun tulee syödä
ja milloin lopettaa syöminen. Kyseessä ei siis ole tahdonvoima.
Hormoonit säätelevät myös peruskulutustasi ja määräävät
kuinka paljon ravinroa kehosi vaatii toimiakseen normaalisti. Tämä
energia käytetään lämmön ylläpitämiseen, energiaksi
sydänlihakselle, keuhkoille, maksalle, munuaisille jne. Liin pieni
kalorimäärä johtaa peruskulutuksen laskuun jopa 40% energian
säästämiseksi. Ylensyöminen nostaa peruskulutusta koska kehosi
yrittää “polttaa” liiallisen energian.
Siinä
että kehosi alkaa varastoida rasvaa ei ole kysymys liiasta
energiasta. Kysymys on energian toimittamisesta kehossasi. Liika
energia johtaa rasvan tuotantoon koska energia. Et voi päättää
kuinka paljon menee rasvan tuotantoon verrattuna luuston
kasvatukseen. Siksi on tärkeää kuunnella kehon signaaleja ruoasta
saamiemme kalorien laskemisen sijaan.
Jos
uskot että liian suuri kalorimäärä johtaa liikalihavuuteen niin
olet tuomittu epäonnistumaan. Väite että 500 kaloria suklaaasta on
verrattavissa 500 kaloriin vihannessalaatista on pelkästään
naurettava. Lääkärien selittelyissä ja potilaiden syyttelyssä
huonojen ravintoneuvojen jälkeen on kysymys siitä että yritetään
tehdä hormonaalinen sairaus potilaan epäonnistumiseksi.
Eri
elintarvikkeet johtavat erilaisiin hormonaalisiin ratkaisuhin
kehossasi. Jotkut elintarvikkeet johtavat suurempaan
rasvanvarastointiin verrattuna muihin. Kalorit eivät voi olla
pohjimmainen syy painonnousuun ja siksi kalorien laskeminen ei le
luotettava menetelmä laihdutuksessa. Lihomisen suurin syyllinen on
pääasiassa insuliini.
