Lok 11. 2011

Kuka meistä on kuvassa?

Kaloriteoria puhututtaa monia. Itse olen huomannut milainen elämä syntyy keskustelupalstoilla kun esitän, omasta mielestäni täysin asiallisen, mielipiteeni että kaloriteoria ei toimi ihmisen kohdalla. Olen törmännyt liian moneen kaloriteorian epäilytäväksi tekevään artikkeliin ja tutkimusraporttiin jotka vahvistavat kantaani. Sen lisäksi voidaan myös lisätä oma kokemukseni LCHF ruokavaliota aloittaessai. En ottanut huomioon tyydyteyn rasvan kalorisisältöä vaan parin kuukauden ajan söin entisen suuruisia annoksia ja ehkä ruoan hyvästä mausta johtuen liaan kiirellä ja liikaa. Samaan aikaan painoni putosi, liikuntaa lisäämättä, melkein 20kg. Nykyisin painoni pudottua yli 30kg ja asetuttua siihen se ei edes vaihtele. Suurina juhlapyhinä tulee ruokaa liikaa kaloriteoriaa ajatellen mutta vaikka joskus olen ollut varma että nyt on painon pitänyt nousta niin vaaka itsepäisesti näyttää samoja numeroita.

Oma mielipiteeni on yhä edelleen se että jos joku teoria pitää paikkansa niin se on käytännän kokella pystyttävä toistamaan kerta kerran jälkeen samoin tuloksin. Kaloriteoria ei ihmisen kohdalla siitä seulasta selviä=se ei toimi kuin teoriassa.

Tiedän että voisin kirjoittaa omia ajatuksiani sivutolkulla mutta annetaan muillekin mahdollisuus esittää mielipiteensä:

Kukaan ei syö kaloreita. Kalori on pelkästään mittayksikkö (kuten esim. millimetri.) ilman mitään sisältöä. Kalori on lämpöyksikkö jollaa kuvataan lämmön määrä joka riittää nostamaan yhden vesikilon lämpötilaa yhden asteen yhden atmosfäärin paineessa (kuulostaako ihmisen keholta?)

Kaloriteoria pohjautuu koneisiin liittyvään termodynamiikan lakiin. Ihmisen keho/elimistö ei ole kone niinkuin teorian kannattaja haluaisivat sinun ajattelevan. Ihmisen keho/elimistö muistuttaa enemmän monimutkaista kemianlaitosta kuin konetta.

Jo 1893 todisti tiedemies Adolph Fick sen että eläviä soluja ei voi verrata koneisiin. Biologiset järjestelmät kuten ihminen isotermaalisia (tasalämpöisiä) järjestelmiä. Solurt eivät toimi kuten koneet sillä niillä ei ole mahdollisuutta lämmönsiirtoon lämpimämmästä kylmempään osaan..

Nobel palkinnon voittaja, Hans Kerbs, kirjoitti kirjassaan toisen Nobelpalkinnon saajan Otto Warurg:ista (lääketieteen- ja filosofian tohtori) sanoneen “Jo Fick teki asian selväksi, solut eivät ole koneita”.

Herman Taller, lääketieteen tohtori ja kirjan Calories Don’t Count kirjoittaja ilmaisi asian seuraavasti: “Se että kaloriteorialle ei löydy minkäänlaista tieteellistä perustaa on täysin puolustettavissa”

2003, Harvard University tutkimuksessa havaittiin että vähähiilihydraattista ruokavaliota käyttävät pystyivät syömään 25000cal enemmän kuin korkea hiilihydraatti ruokavaliota noudattavat12 viikon jakson aikana ilma että heidän painonsa nousi. Jos kaloriteoria pitäisi paikkansa niin heidän painonsa olisi pitänyt nousta 3,2kg.

Toisessa Harvard University tutkimuksessa jossa osa söi pelkästään hiilihydraatteja ja osa söi kaksinkertaisen kalorimäärän proteiinia huomattiin seuraavaa: Vaikka proteiinin syöjät saivat kaksinkertaisen kalorimäärän verrattuna hiilihydraatia syöviin heidän painonsa ei noussut. Hiilihydraattia syövillä paino nousi.

Edelleen yksi 2 vuotta kestänyt (semi-related study) osoittaa vähähiiilihydraattisen ravinnon edut verrattuna vähärasvaiseen ruokavalioon (tänä päivänä VHH/vähärasvainen tilanne tutkimuksen valossa on 8-0, oma lisäys). 322:lle lievästi ylipainoiselle ihmiselle annettiin kolmenlaista ravintoa: vähärasvainen, kalorirajoitettu, Välimeren, kalorirajoitettu ja vähähiilihydraattinen, vähiten hiilihydraatteja, eniten rasvaa ja vähiten ravinnon kolesterolia ja ilman kalorirajoitusta. Tutkimusjakson lopussa vähärasvainen ryhmä oli pudottanut painoaan 2,95kg, Välimeren ruokavaliolla olleet 4,5kg ja VHH ryhmä 4,7kg. Vähärasvaisella ruokavaliolla (kalorirajoitettu) olleiden kolesteroli putosi 12% ja VHH ryhmällä 20%.

Sitä huolimatta että todellisessa elämässä suoritetut kokeet ovat kerta kerran jälkeen todistaneet että kaloriteoria ei pidä paikkaansa ei “ekspertit” ole vielä sitä huomanneet.

“Siilä kuinka älykäs olet, kuka arvauksen tekikään, tai miksi sitä kutsutaan ei ole mitään väliä. Jos se ei pidä paikkaansa todellisen elämän tulosten kanssa niin se on väärin, niin yksinkertaista se on”. Näin asian ilmaisi Richard Feynman, Nobelin palkinnon voittanut fyysikko.

Yllämainuttihin kokeisiin voidaan myös lisätä identtisillä kolmosilla tehty testi joka myös, huolimatta samasta kalorimäärästä ja liikunnasta, antoi kaikkien kolmen kohdalla eri tuloksen (oma lisäys)

Vapa käännös: lähde