Terveenä ja kylläisenä LCHF (VHH) ruokavaliolla

Syy 19. 2011

Vihannekset ( hiilihydraatiksi, mieluimmin maanpinnan yläpuolella kasvavia)

Jos perusaineet (liha, kala jne) on oikein et oikeastaan pysty lisäämään niin paljon vihanneksia että sillä olisi suurempaamerkitystä.

http://terveydeksesi.fix4you.se/#post43

Proteiinit:

Punnitse pala kanaa, naudanlihaa, kalaa ja opettele kuinka paljon proteeinia se sisältää. Sillä kuinka paljon proteiinia saat annoksestasi ei ole suurempaa merkitystä kunhan se on 0,8-1,2 gr/kg ihannepainostasi.

Rasva:

Mitään älyttömiä määriä rasvaa sinun ei tarvitse syödä. Jos kala tai lihapala kelluu rasvassa niin voit jättää sen lautasellesi kun olet syönyt kaiken muun. Älä unohda kuitenkaan että rasvan tarkoituksena on korvata se mitä vähennät hiilihydraatteina.

Monet sanovat oman kokemuksensa perusteella painonsa laskevan kun yksinkertaisesti syö itsensä kylläiseksi rasvasta. He tarkoittavat ”miellyttävän kylläiseksi”, ei ahtamalla. Kylläisyyden tunne tulee noin 20 minuutin viiveellä joten on syytä syödä rauhallisesti, ahmimatta..

Useimmat eivät laske itse vaan käyttävät energialaskureita

http://188.117.37.106/laske/hpr.php

johon voi kirjoittaa eri elintarvikkeiden määrän. Laskuri hoitaa laskemisen. Vaa`an tarvitset kuitenkin elintarvikkeiden punnitsemiseen. Opettele alussa käyttämään energialaskuria esim. fineli.fi (ruokakori) niin opit myös samalla mitä ruokasi sisältää ja missä suhteessa (rasva-proteiini-hiilihydraatti).

Esimerkki:

Jos haluat syödä esimerkiksi 6gr hiilihydraatteja päivässä niin vastaavat vihannesmäärät on seuraavat:

vihannes hiilih.fineli/100gr

857 gr pinaattia 0,7

500 gr säilöttyä parsakaalia 1,2

300 gr retiisejä 2

146 gr valkokaalia 4,1

430 gr kurkkua 1,4

600 gr salaattia (isbergssallad, amer.) 1

240 gr vihreää paprikaa 2,5

146gr vihreitä papuja 4,1

Lisää tietoa elintarvikkeista: http://www.fineli.fi/

Yllämainitut asiat oppii pikkuhiljaa joten tarkoitus ei ole suinkaan jatkaa esim. elintarvikkeiden punnitsemista loppuiän.

Lisää tietoa peruskäsitteistä LCHF ruokavaliosta puhuttaessa:

http://terveydeksesi.fix4you.se/#category21

Syy 17. 2011

Kuulet monia väitöksiä LCHF ruokavalion terveydellisistä eduista. Norjalainen sydänlääkäri ja tutkija esittää 10 jotka perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin.

1. LCHF auttaa ylipainoisia pudottamaan painoaan (1-16)

2. LCHF sätää ruoanhimoasi ja tuloksena syöt vähemmän (10)

3. LCHF pienentää makeanhimoasi (17)

4. LCHF nostaa HDL (hyvää) kolesterolia ja vähentää pieniä tiheitä LDL kolesteroleja (16.18-25). Näiden muutosten katsotaan olevan yhteydessä pinentyneeseen sydän-ja verisuonisairausriskiin. (26)

5. LCHF parantaa 2-tyypin diabeetikon tilaa huomattavasti. (27-32)

6. LCHF ruokavaliolla rasvapamksa paranee (1)

7. LCHF voi auttaa verisuonten kalkkeutumiseen (33).

8. LCHF ei aiheuta triglyceridien nousua veressä vaikka tyydytetyn rasvan määrä ravinnossa kolminkertaistetaan (22)

(alkuperäistekstissä oleva ” ikke økning av mettet fett i blod” tulkittu triglycerideiksi)

9. LCHF ruokacvalio ei johda pienempään kestävyyteen tai suurempaan väsymykseen liikunnassa, (5)

10. LCHF voi nostaa rasvanpolttoa treenauksen yhteydessä (34).

Tutkimukset joihin viitataan:

1. Browning JD, Baker JA, Rogers T, Davis J, Satapati S, Burgess SC. Short-term weight loss and hepatic triglyceride reduction: evidence of a metabolic advantage with dietary carbohydrate restriction. American Journal of Clinical Nutrition. 2011 May;93(5):1048–1052.

2. Brinkworth GD, Buckley JD, Noakes M, Clifton PM. Renal function following long-term weight loss in individuals with abdominal obesity on a very-low-carbohydrate diet vs high-carbohydrate diet. J Am Diet Assoc. 2010 Apr.;110(4):633–638.

3. Lim SS, Noakes M, Keogh JB, Clifton PM. Long-term effects of a low carbohydrate, low fat or high unsaturated fat diet compared to a no-intervention control. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2010 Oct.;20(8):599–607.

4. Hession M, Rolland C, Kulkarni U, Wise A, Broom J. Systematic review of randomized controlled trials of low-carbohydrate vs. low-fat/low-calorie diets in the management of obesity and its comorbidities. Obes Rev. 2009 Jan.;10(1):36–50.

5. Brinkworth GD, Noakes M, Clifton PM, Buckley JD. Effects of a low carbohydrate weight loss diet on exercise capacity and tolerance in obese subjects. Obesity (Silver Spring). 2009 Oct.;17(10):1916–1923.

6. Wycherley TP, Brinkworth GD, Keogh JB, Noakes M, Buckley JD, Clifton PM. Long-term effects of weight loss with a very low carbohydrate and low fat diet on vascular function in overweight and obese patients. J. Intern. Med. 2010 May;267(5):452–461.

7. Gardner CD, Kiazand A, Alhassan S, Kim S, Stafford RS, Balise RR, et al. Comparison of the Atkins, Zone, Ornish, and LEARN diets for change in weight and related risk factors among overweight premenopausal women: the A TO Z Weight Loss Study: a randomized trial. JAMA. 2007 Mar. 7;297(9):969–977.

8. Morgan LM, Griffin BA, Millward DJ, DeLooy A, Fox KR, Baic S, et al. Comparison of the effects of four commercially available weight-loss programmes on lipid-based cardiovascular risk factors. Public Health Nutr. 2009 Jun. 1;12(6):799–807.

9. Nordmann AJ, Nordmann A, Briel M, Keller U, Yancy WS, Brehm BJ, et al. Effects of low-carbohydrate vs low-fat diets on weight loss and cardiovascular risk factors: a meta-analysis of randomized controlled trials. Arch Intern Med. 2006 Feb. 13;166(3):285–293.

10. Shai I, Schwarzfuchs D, Henkin Y, Shahar DR, Witkow S, Greenberg I, et al. Weight loss with a low-carbohydrate, Mediterranean, or low-fat diet. N Engl J Med. 2008 Jul. 17;359(3):229–241.

11. Foster GD, Wyatt HR, Hill JO, McGuckin BG, Brill C, Mohammed BS, et al. A randomized trial of a low-carbohydrate diet for obesity. N Engl J Med. 2003 May 22;348(21):2082–2090.

12. Brehm BJ, Seeley RJ, Daniels SR, D’Alessio DA. A randomized trial comparing a very low carbohydrate diet and a calorie-restricted low fat diet on body weight and cardiovascular risk factors in healthy women. J Clin Endocrinol Metab. 2003 Apr. 1;88(4):1617–1623.

13. Foster GD, Wyatt HR, Hill JO, Makris AP, Rosenbaum DL, Brill C, et al. Weight and metabolic outcomes after 2 years on a low-carbohydrate versus low-fat diet: a randomized trial. Ann Intern Med. 2010 Aug. 3;153(3):147–157.

14. Brinkworth GD, Noakes M, Buckley JD, Keogh JB, Clifton PM. Long-term effects of a very-low-carbohydrate weight loss diet compared with an isocaloric low-fat diet after 12 mo. American Journal of Clinical Nutrition. 2009 Jul. 1;90(1):23–32.

15. Volek JS, Sharman MJ, Love DM, Avery NG, Gómez AL, Scheett TP, et al. Body composition and hormonal responses to a carbohydrate-restricted diet. Metab Clin Exp. 2002 Jul. 1;51(7):864–870.

16. Krauss RM, Blanche PJ, Rawlings RS, Fernstrom HS, Williams PT. Separate effects of reduced carbohydrate intake and weight loss on atherogenic dyslipidemia. Am J Clin Nutr. 2006 May 1;83(5):1025–31; quiz 1205.

17. Martin CK, Rosenbaum D, Han H, Geiselman PJ, Wyatt HR, Hill JO, et al. Change in Food Cravings, Food Preferences, and Appetite During a Low-Carbohydrate and Low-Fat Diet. Obesity (Silver Spring). 2011 Apr. 14;

18. Stoernell CK, Tangney CC, Rockway SW. Short-term changes in lipoprotein subclasses and C-reactive protein levels of hypertriglyceridemic adults on low-carbohydrate and low-fat diets. Nutr Res. 2008 Jul.;28(7):443–449.

19. Guay V, Lamarche B, Charest A, Tremblay AJ, Couture P. Effect of short-term low- and high-fat diets on low-density lipoprotein particle size in normolipidemic subjects. Metab Clin Exp. 2011 Aug. 2;

20. Faghihnia N, Tsimikas S, Miller ER, Witztum JL, Krauss RM. Changes in lipoprotein(a), oxidized phospholipids, and LDL subclasses with a low-fat high-carbohydrate diet. J Lipid Res. 2010 Nov.;51(11):3324–3330.

21. Volek JS, Fernandez ML, Feinman RD, Phinney SD. Dietary carbohydrate restriction induces a unique metabolic state positively affecting atherogenic dyslipidemia, fatty acid partitioning, and metabolic syndrome. Prog. Lipid Res. 2008 Sep.;47(5):307–318.

22. Forsythe CE, Phinney SD, Feinman RD, Volk BM, Freidenreich D, Quann E, et al. Limited effect of dietary saturated fat on plasma saturated fat in the context of a low carbohydrate diet. Lipids. 2010 Oct.;45(10):947–962.

23. Sharman MJ, Gómez AL, Kraemer WJ, Volek JS. Very low-carbohydrate and low-fat diets affect fasting lipids and postprandial lipemia differently in overweight men. J Nutr. 2004 Apr. 1;134(4):880–885.

24. Volek JS, Sharman MJ, Forsythe CE. Modification of lipoproteins by very low-carbohydrate diets. J Nutr. 2005 Jun. 1;135(6):1339–1342.

25. Sharman MJ, Kraemer WJ, Love DM, Avery NG, Gómez AL, Scheett TP, et al. A ketogenic diet favorably affects serum biomarkers for cardiovascular disease in normal-weight men. J Nutr. 2002 Jul. 1;132(7):1879–1885.

26. Lamarche B, Tchernof A, Moorjani S, Cantin B, Dagenais GR, Lupien PJ, et al. Small, dense low-density lipoprotein particles as a predictor of the risk of ischemic heart disease in men. Prospective results from the Québec Cardiovascular Study. Circulation. 1997 Jan. 7;95(1):69–75.

27. Tae Sasakabe HHHUKW. Effects of a moderate low-carbohydrate diet on preferential abdominal fat loss and cardiovascular risk factors in patients with type 2 diabetes. Diabetes, Metabolic Syndrome and Obesity: Targets and Therapy. 2011;4:167.

28. Yancy WS, Foy M, Chalecki AM, Vernon MC, Westman EC. A low-carbohydrate, ketogenic diet to treat type 2 diabetes. Nutr Metab (Lond). 2005;2:34.

29. Westman EC, Yancy WS, Mavropoulos JC, Marquart M, McDuffie JR. The effect of a low-carbohydrate, ketogenic diet versus a low-glycemic index diet on glycemic control in type 2 diabetes mellitus. Nutr Metab (Lond). 2008;5:36.

30. Feinman RD, Volek JS. Carbohydrate restriction as the default treatment for type 2 diabetes and metabolic syndrome. Scand. Cardiovasc. J. 2008 Aug.;42(4):256–263.

31. de Koning L, Fung TT, Liao X, Chiuve SE, Rimm EB, Willett WC, et al. Low-carbohydrate diet scores and risk of type 2 diabetes in men. American Journal of Clinical Nutrition. 2011 Apr.;93(4):844–850.

32. Accurso A, Bernstein RK, Dahlqvist A, Draznin B, Feinman RD, Fine EJ, et al. Dietary carbohydrate restriction in type 2 diabetes mellitus and metabolic syndrome: time for a critical appraisal. Nutr Metab (Lond). 2008;5:9.

33. Shai I, Spence JD, Schwarzfuchs D, Henkin Y, Parraga G, Rudich A, et al. Dietary intervention to reverse carotid atherosclerosis. Circulation. 2010 Mar. 16;121(10):1200–1208.

34. Patterson R, Potteiger JA. A comparison of normal versus low dietary carbohydrate intake on substrate oxidation during and after moderate intensity exercise in women. Eur J Appl Physiol. 2011 Apr. 9;

http://espenrostrup.com/2011/09/11/10-dokumenterte-fakta-om-lavkarbo-diett/

Käännös ruosinkielelle: http://www.lchf.se/Bloggar/Blogg/tabid/83/EntryId/8074/Espen-om-dokumenterade-effekter-av-LCHF.aspx

Yhä edelleen kummallisia käsityksiä LCHF/VHH ruokavaliosta

Elo 10. 2011

”Rasvansyöntiä, hengenvaarallista, ei sovi kaikille, laihdutusruokavalio, noudattajat hihhuuleita, muoti-ilmiö, jo laantumassa, vitamiini- ja mineraalipuutteita,” jne.

Näitä voi lukea jokaiselta keskustelupalstalta. Perusteita ei tietenkään anneta eikä LCHF/VHH ruokavaliosta kertovaa tietoa lueta.

Rasvansyönti pitää paikkansa pitkälle. Perus LCHF ruokavaliolla tarkoitetaan ruokavaliota jossa on max. 20E% hiilihydraatteja ja yli 60E% rasvaa (mieluiten tyydytettyjä eläinkunnan).

Esimerkinä siitä kuinka inhoittavan näköistä sellainen rasvansyönti on:

http://lchf3356.blogit.fi/vaikeaa-vai-pelkastaan-omaa-kuvittelua/

Yllämainittuun ”rasvansyöntiin” perustuu jopa lääkäreidenkin väite hengenvaarallisuudesta. He perustelevat vaaralla saada ”sydän- ja verisuonisairauksia”. Sillä että tyydytetyn rasvan ja sydän-ja verisuonitautien välillä ei todistetusti ole mitään yhteyttä ei näytä olevan mitään merkitystä. Monet lääkärit nostavat aiheeksi proteiinin liian saannin. Ei siinäkään ole tieto mennyt perille, vähennetty hiilihydraatti korvataan…niin sillä terveellisellä rasvalla. Kuitujen tärkeyttä muistetaan myös painottaa vaikka asiasta ei tutkimustietoa löydy ja viimeisimmän uutisoinnin mukaan kuituhysterian haittapuolet ovat nousseet pintaan. Tuottajat, koska se on niiiin terveellistä lisäävät keinokuituja joka ruokaan. Asiaa kuvaa THL:n johtajan lausunto: ”Me ei joistakin ruotsalaistutkimuksista piitata”. Pieleen lipsahti siinäkin, hyvin harva näistä tutkimuksista on ”ruotsalaistutkimuksia”. Juoksuhaudasta, varsinkin valhetta puolustaessa on kai vaikeaa asiaa huomata.

http://lchf3356.blogit.fi/tyydytetn-rasvan-turha-pelko/

Ei tietenkään sovi KAIKILLE, mikäpä sopisi? Sopii kuitenkin suurimmalle osalle, miksipä ei sopisi kun kerran nykyinen Virallinen suosituskin on saatu sopimaan huolimatta siitä ettei sille löydy perusteita ja että vähähiilihydraattinen on osoittautunut terveellisemmäksi testi testin jälkeen. On myös sairauksia jotka estävät tiettyjen ravintoaineiden käytön ja silloin asia hankaloituu niinkuin missä tahansa ruokavaliossa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että LCHF olisi mahdoton noudattaa monissa tapauksissa edes silloin.

LCHF ei ole mikään laihdutus ruokavalio vaan elämäntavanmuutos. Muutos, kuten tällä hetkellä näyttää, ruokavaliosta joka on ihmiselle täysin sopimaton ja on yhteydessä moniin sirauksiin, ruokavalioon jonka terveysedut ovat tunnetut modernin ravintotutkimuksen perusteella.

Puhe muoti-ilmiöstä on jälleen näyte siitä että ei ole kovinkaan paljon tietoa siitä mistä puhuu.

Heikkilä Suomessa ei suinkaan ole ainoa joka vastatuulessa on koettanut levittää tietoa VHH ruokavaliosta. Maailmassan on joukkoittain Heikkilöitä ja määrä kasvaa koko ajan. En tiedä kuinka Suomessa mutta Ruotsissa huomaan muutoksen esim. TV:n ruoanlaittoohjelmissa. Voita ja aitoa kermaa pannuihin ja kattiloihin. Ei ole kaunkaan sitten kun yleisönosastoilla moinen hengenvaarallinen kokki olisi tuomittu pimeimpään hel……

Atkinsin aikana aloitettu huhujen levittäminen erilaisista puutetaudeista onnistuttiin tieteen avustuksella saamaan aisoihinsa http://lchf3356.blogit.fi/vhh-ei-aiheuta-vitamiini-tai-mineraalipuutetta/

mutta ,osoituksena jälleen tietämättömyydestä, samoja argumentteja nostetaan jälleen esille.

Jokainen askel Virallisen ravintosuosituksen hiilihydraattimäärästä alas antaa terveydellisiä etuja. Kun hiilihydraatti (E%) ravinnossa pudotetaan 60:stä 40:een niin tulos on saatu näkyviin parempana verenpaineena ja veren rasvaarvoina (kolesteroli).

Laihdutuksessa ja diabeteksen hoidossa tiukempi LCHF ruokavalio on aivan omaa luokkaansa tehokkuudessan.

Kuinka tiukan ruokavalion hiilihydraattien suhteen itse kukin haluaa on jokaisen oma asia ja kaikkein paras testata omaan itseensä. Uskoisin että tällaisen testauksen tuloksena siitä muodostuu “tiukempi” kuin itse olisi uskonutkaan.

ruokakolmio, lähde: http://www.kostdoktorn.se/

Elo 6. 2011

http://www.puuppa.org/~pnuu/gallery/?dir=Inverdoorn&i=20

Näyttää siltä että kaikki imettäväiset , ehkä voidaan jopa sanoa kaikki eläimet niin linnut kuin kalatkin, voivat paremmin kuin me luonnollisella ravinnolaan.

Mikään eläin syödessään luonnollista ravintoaan ei kärsi liikalihavuudesta eikä elintasosairauksista kuten diabetes. Poikkeuksena ovat tietysti lemmikkimme joita ruokimme usein aivan muun tyyppisellä ruoalla kuin mitä ne on luotu syömään.

http://lchf3356.blogit.fi/liikaa-sokeria-lemmikillesi-seurauksena-diabetes/

Jos tarkstellaan erilaisia luonnollisia ruokavalioita imettävien kohdalla niin sama kuvio toistuu. Kaikki ruokavaliot ovat paljon rasvaa ja vähän hiilihydraattia sisältäviä ja suurin osa rasvasta on tyydytettyä rasvaa. Hiilihydraattipitoisuus on erittäin pieni joissakin tapauksissa jopa 0.

http://vetmedicine.about.com/gi/dynamic/offsite.htm?zi=1/XJ/Ya&sdn=vetmedicine&zu=http%3A%2F%2Farbl.cvmbs.colostate.edu%2Fhbooks%2Fpathphys%2Fdigestion%2Fherbivores%2Frumen_anat.html

Yllämainitut sairtaudet ovat lisääntyneet dramaattisesti 1980 jälkeen kun meille alettiin kertoa kuinka meidän täytyy syödä ”terveellisesti”. Näiden neuvojen piti taata meille terve ja pitkä elämä mutta mistä sitten johtuu että mm. ylipaino ja diabetesongelmat ovat räjädysmäisessä kasvussa. Olisikohan vikana se että suositukset sisältävät ruokavalion joka on täysin päinvastainen kuin se ravinto mitä meidät on luotu syömään? Olisikohan korkea aika siirtyä takaisin runsasrasvaiseen ja vähähiilihydraattiseen ravintoon, ravimtoon jonka tänä päivänä on todettu toimivan niin painonhallinnassa kuin diabeteksen hoitamisessa ??

http://pagina.se/filer/SocvsDahlqvist.pdf

Ja ihmistä kutsutaan kaikkein järkevimmäksi eläimeksi??

Elo 4. 2011

Jotta saataisiin edes vähän selvyyttä keskusteluun niin on kai aika selvittää joitakin peruskäsitteitä. Keskustelu aaltoilee kuin pahimmassa myrskyssä koska puhutaan eri asioista.

Minun esitykseni asian helpottamiseksi on seuraava:

Totuus: Nykyiselle ravintosuositukselle ei löydy minkäänlaista tieteellistä perustaa (Asia on tutkittu Ruotsissa ja samat suositukset ovat voimassa myös Suomessa)

Totuus: Diadeetikoiden käypähoidolle ei löydy mitään tieteellistä pohjaa. Asia tutkittu Ruotsissa, samat ohjeet voimassa myös Suomessa.

Sydänliiton rsvanpelolle ei löydy mitään tieteelistä pohjaa. Katso: http://lchf3356.blogit.fi/tyydytetn-rasvan-turha-pelko/

Mikä on VHH?

Olen samaa mieltä Annika Dahlqvistin kanssa näistä rajoista:

Tiukka LCHF = < 5E% hiilihydraatteja, > 60E% luonnollisia rasvoja.

LCHF = 5-20E% hiilihydraatteja, > 60E% luonnollisia rasvoja.

Hiilihydraattirajoitettu ruokavalio = 20-40E% hilihydraatteja.

Hiilihydraattiruokavalio = yli 40 E% hiilihydraatteja

Opettele mikä on erona kun puhutaan elintarvikkeen sisältämästä hiilihydraatista prosentteina ja mikä se on energiaprosenttina joka on huomattavasti mielenkiintoisempaa.

Ymmärrä että monet tuotteet sisältää paljon vettä ja sen merkitys voi tulla yhtääkkiä suureksi. 10% sokeria esim. limsassa on loppupäässä 100E% sokeria kun olet virtsannut veden ulos.

Koeta ymmärtää että kaikki hiilihydraatti muuttuu vatsassi sokeriksi.

Koeta ymmärtää että diabeteslääkitys ei hoida itse sairautta vaan paikkaa pelkästään liian hiilihydraatin=sokerin vaikutuksia.

Ehkä tässä näin aluksi niin päästää järkevään keskusteluun aiheesta VHH.

Lisää kiinnostuneelle:

http://lchf3356.blogit.fi/tarkeita-kasitteita/

Kes 2. 2011

Tilaa täältä:

http://www.bookplus.fi/kirjat/eenfeldt%2c_andreas/ruokavallankumous-14249719

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522203955

Lue ensimmäinen luku:

http://www.efokus.fi/flash/ruokavallankumous/

Tou 24. 2011

Paras tapahtuma sitten jääkiekon kultamitalin. Nyt se on julkistu suomeksi. Haluatko syödä terveellisesti etkä niinkuin professori Fredrik Nyström sanoi virallisesta ruokavaliosta “blahaa, blahaa”. Todella mielenkiintoinen luettava sinulle joka haluat tietää mitä ravintotutkimus kertoo, olet sitten terve, diabeetikko tai ylipainoinen.

Mielestäni paras investointi omaan terveyteesi tänä päivänä:

http://www.adlibris.com/se/product.aspx?isbn=9522203955

Ensimmäinen luku:

http://www.efokus.fi/flash/ruokavallankumous/

Tou 3. 2011

Taas yksi myytti kuolee.

Onko VHH-ruokavalio vaarallinen terveen ihmisen munuaisille? Jotkut ovat varoittaneet siitä mutta nyt asia on tutkittu ja VHH-ruokavalio osoittautui täysin vaaarattomaksi munuaisille, voidaan jopa sanoa että munuaisten toiminta parani vuoden VHH-ruokavalion jälkeen.

Mahdollinen poikkeus; vaikeasti munuaissairaat.

Huomio että vakavasti munuaissairaat eivät osallistuneet tutkimukseen. Ennen dialyysiin jooutumista suositellaan heille proteiiniköyhää ravintoa ja niin heidän tulee jatkaa. Tämä johtuu siitä että vaikeasti vaurioituneella munuaisella on vaikeaa käsitellä vereen joutunut proteiini verestä (att utsöndra ett överskott på nedbrutet protein från blodet), ei siksi että proteiini sinänsä olisi vaarallista.

Jollet siis ole vaikeasti munuaissairas ei sinun tarvitse olla huolissasi.

Tutkimusraportti.

Brinkworth GD, Buckley JD, Noakes M, Clifton PM. Renal function following long-term weight loss in individuals with abdominal obesity on a very-low-carbohydrate diet vs high-carbohydrate diet. J Am Diet Assoc. 2010 Apr;110(4):633-8.

Lähde: http://www.kostdoktorn.se/njurar-annu-en-lchf-myt-dor/

Seuraava on pieni tutkimus mutta ehkä kuitenkin antaa ajattelun aihetta ja mahdollisesti uuden näkökohdan keskusteluun lääkärisi kanssa:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16774676?dopt=AbstractPlus

Ylipainoinen D2-potilas jonka ruokavalio muutettiin suositellusta korkeahiilihydraattisesta vähähiilihydraattiseen.

Tulos, huomattava painonpudotus, parempi verensokerinhallinta ja 6 vuotta kestäneen munuaisten toiminnan heikkenemisen peruuntuminen.

Lähde : http://blogg.passagen.se/dahlqvistannika/search?q=njurar