Lok 9. 2012
Tänä päivänä löytyy tutkimuksia jotka osoittavat ruokavalion muutoksilla saavutettuja etuja lyhyellä tähtäimellä. Useimmilla ruokavalioista tutkimukseen osallistuneiden paino kuitenkin nousee jonkun ajan jälkeen, ainakin ryhmätasolla. Ehkä yksittinen ruokavalio ei sovikkaan kaikille? On kuitenkin mielenkiintoista vertailla eri ruokavalioita. Millaisia neuvoja tulisi antaa kansalaisille? Onko ruokavaliolla sivuvaikutuksia? Vähähiilihydraattiista ruokavaliota, erikoisesti tiukkoja versioita Atkinsista ja LCHF-ruokavaliosta, on usein kommentoitu päättäjien taholta seuraavalla tavalla: ”No, toimiihan se mutta emme tiedä mitä tapahtuu pidemmällä tähtäimellä”.
Juuri ilmestynyt pitkäaikais-tutkimus jossa verrattiin perinteistä vähärasvaista-, Välimeren- ja vähähiilihydraattista-ruokavaliota vastaa nyt kysymykseen:
Vähähiilihydraattinen ruokavalio ensimmäisen kuukauden aikana verrattavissa tutkimuksessa Atkinssin aloitusvaiheeseen tiukalla hiilihydraattirajoituksella, korkeintaan 20gr hiilihydraatteja/päivä. Hiilihydraattimäärää nostettiin jatkossa käsittämään korkeintaan 120gr/päivä* joka voidaan rinnastaa rentoon LCHF-ruokavalioon. Sekä vähärasvainen että välimerenruokavalio olivat klalorirajoitettuja kun taas vähähiilihydraattisella ainoa rajoitus oli hiilihydrattimäärä.
Koeryhmien henkilöt työskentelivät samalla työpaikalla ja heidä keskimääräinen BMI:sä oli 31, ts. muutaman kilon painonpudotuksen tarpeessa. Henkilöt eri ryhmiin valittiin arpomalla ja lounasravintolassa ruoat merkittiin ryhmiä vastaavilla väreillä. Apua oli saatavissa myös ryhmätapaamisista ja ravintoneuvojilta. 2-vuoden jälkeisessä seurannassa näkyi että kaikissa ryhmissä paino putiosi, eniten kuitenkin vähähiilihydraattisessa.
Tämän jälkeen on ryhmiä ja henkilöiden painoa seurattu edellee 4 vuotta. He ovat saaneet raportoida ”Oletko jatkanut ruokavaliolla?” (2/3 joka ryhmässä vastasi jatkaneensa). Värimerkinnät lounasravintolassa ja ryhmätapaamiset on kuitenkin lopetettu.
6 vuoden seurannassa kaikissa ryhmissä oli tapahtunut painonnousua verrattuna 2-vuoden tulokseen. Vähärasvainen ryhmä oli takaisin aloituspainossaan (-0,6kg), parhaiten oli selvinnyt välimerenruokavalio-ryhmä (-3,1kg) ja vähähiilihydraattinen ryhmä (-1,7kg) tuli toiseksi.
Oliko jollai ruokavalioista sivuvaikutuksia? Kuinka kävi kolesteroli-arvojen kanssa vähähiilihydraattisella? Ehkä monelle yllätyksenä vähähiilihydraattisella ruokavaliolla saavutettiin paras kolesteroli-profiili, LDL/HDL, kun taas vähärasvaisella kolesteroliarvot olivat huonontuneet.
Tutkijat/kirjoittajat esittävät yhteenvetona että työpaikoilla tehtävillä ruokavaliomuutoksilla voidaan saavuttaa pysyviä muutoksia ja parhaat tulokset saadaan välimerenruokavaliolla ja vähähiilihydraattisella ruokavaliolla.
* 120gr hiilihydraattia päivässä vastaa 2000kcal kuluttavalle noin 25E% ravintojakaumassa. (oma lisäys)
Hieman omia kommentteja:
Ei niinkään tieteellistä mutta koska hyvin usein törmään ”paino nousee pidemmällä tähtäimellä” väitteeseen (asiaa ei ole tutkittu täysin kontrolloidusti) haluaisin lisätä oman kokemukseni asiasta.
Onko sillä eroa että olen diabeetikko (D2) vai ei on minulle tuntematonta?
Olen huomannut että jo pieni hiilihydraattimäärän nostaminen ravinnossani pitkällä jaksolla (kuukausia) nostaa painoani ja taas palaaminen entiseen hiilihydraatti määrään saa sen putoamaan takaisin ”vakiotasolle”. Alkoholin käyttö painonhallinnassa ei ole mikään maailman paras ratkaisu vaikka pysyttelisi kuten diabeetikon kuuluu pelkissä väkevissä (ei hiilihydraatteja, mutta kaloreita).
Kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa vähähiilihydraattinen ruokavalio tässäkin tutkimuksessaon kalorirajoittamaton kun taas muissa ruoan määrä on rajoitettu.
Oliko se ravintoneuvojien ”ansiota” että neuvottiin ottamaan rasva kasvikunnasta? Tietääkseni ei löydy yhtään korkealuokkaista tutkimusraporttia joka tukisi hyötyä yllämainitussa vaihdossa. Tyydyttyneen rasvan syyllisyys sydän- ja verisuonitautien aiheuttajana on kumottu useampaan kertaan.
Miltä olisi tulos näyttänyt jos vähähiilihydraattista ruokavaliota olisi jatkettu koko aika oikealla vähähiilihydraattisella, myös tyydyttyneitä, luonnollisia rasvoja sisältävällä ruokavaliolla. Minun veikkaukseni on että voittaja olisi ollut joku muu kuin välimerenruokavalio ja silloin en tarkoita kaikkia vertailutestejä hävinnyttä vähärasvaista ruokavaliota.
Pitkäaikaisten tämäntyyppisten, korkealuokkaisten ravintotutkimusten tekeminen on vaikeaa ja erittäin kallista. Kuinka saada esille ryhmiä jotka ovat valmiita ehkä 10 vuoden ajan täysin kontrolloidussa muodossa syömään ravinnon energiajakaumaa muuttamatta? Kuinka löytää rahoitus tutkimukselle ilman että mukaan sotkeutuu eri intressipiirejä edustavia rahoittajia (esim.elintarvike- ja lääkefirmoja). Hyvä näin kuitenkin ”Se on aina eteenpäin vaikka nenällensä kaatuisi” sanoi isäni aikoinaan. Se että LCHF ruokavaliolla yleensä saavutetaan paremmat kolesteroliarvot ei tullut kenellekään LCHF ruokavalioon tutustuneelle yllätyksenä.
