polkenut paikallaan 40 vuotta.

Lok 12. 2012

Jeff Volek, tohtori ja vähähiilihydraattisenravinnon, aineenvaihdunnan ja terveyden ja fyysisen suorituskyvyn tutkimiseen erikoistunut tutkija Connecticutin yliopistosta USA:ssa sanoo että tämän päivän tilanteessa kaikki on suunnattu erilaisten nopeita hiilihydraatteja sisältävien tuotteiden markkinoimiseen atleeteille. Kaikki alkoi 80-luvulla Gatorade energiajuomalla. Tänään markkinat suorastaan tulvivat erityyppisiä energiajuomia.

Mistä kaikki alkoi?

Sillä että atleetti tarvitsee runsaasti hiilihydraatteja pystyäkseen hyviin suorituksiin on pitkä historia. Jo Bostonin maratonin yhteydessä joiltakin juoksijoilta mitattiin verisokerin taso ja huomattiin että verensokeri oli hyvin matala juoksun jälkeen. Seuraavana vuonna saivat juoksijat enemmän hiilihydraattia niin ennen, juoksun aikana ja juokssun jälkeen ja paransivat suoritustaan. Vasta vuonna 1990 pääsi tutkimus todenteolla käyntiin etupäässä skandinaavisten tutkijoiden toimesta. Silloin oli kehitetty uusi tekniikka, lihasbiobsian (?) tekemiseksi. Otettiin pieni näyte lihaksesta ja sillä tehtiin erilaisia kokeita. Lähinnä kysymys oli glygogeenin ja hiilihydraattimetabolismin mittauksesta lihaksessa. Myös nyt huomattiin että runsas hiilihydraattimäärä paransi suoritusta.

Heikkoutena ja Akilleksen kantapäänä näissä tutkimuksissa oli kuitenkin se että näitä urheilijoita ei testattu vähähiilihydrattisella pidempään kuin 3-4 päivää. Nykyisin tiedämme että se on liian lyhyt aika kehollemme sopeutua ”rasvavetoiseksi”.

60-luvulta lähtien on urheilututkimuksen sanoma urheilijoille ollut runsaasti hiilihydraatteja ja hiilihydraattitankkaus.

Ihminen on aika heikko laitos energian varastoimiseen hiilihydraattien muodossa. Meillä on muutama gramma glukoosia veressä ja voimme varastoida noin 500 gr glukogeenin muodossa ja ja noin 100gr maksassa. Tämä vastaa 2000kcal. Nyt sitten se kiinostava asiassa. Laiha ja hyvin treenattu atleetti voi kehonsa rasvassa varastoida yli 100 000kcal! Urheilijan näkökulmasta luulisi olevan helppo ymmärtää että rasva on tehokkaampi varastona kuin sokeri. Ongelmana on tietenkin se kuinka me nopeasti pääsemme hyödyntämään rasvaenergiaa.

Jos halutaan esille kaikkein tärkein tekijä niin se on tietenkin insuliinin rooli. Pitämällä insuliinitason matalana pääsee nopeasti hyödyntämään kehon omia enerhiavarastoja rasvasta.

Volekin näkemys tutkimustensa perusteella on että kovaa treenaava urheilija ei tarvitse suuria määriä hiilihydraatteja pystyäkseen suorittamaan. Omien tutkimuksiensa perusteella hän toteaa että henkilölle joka treenaa kovaa on hyödyksi syödä vähän hiilihydraattia. Sen seurauksena hän voi treenata kovemmin, parantaa suoritustaan ja palautuminen nopeutuu.

Hän painottaa myös että liikunta on tie hyvinvointiin, ei laihdutusmenetelmä. Tämä on osoitettu muun muassa kaksosilla tehdyillä kokeilla.

Jos syöt tyyppilisen korkea-hiilihydraattiruokavalion mukaan ja juot urheilujuomia niin et pysty käyttämään ”rasva-polttoainetankkiasi”.

Toisin sanoin meidän ja myös urheilijoiden tulee välttää elintarvikkeita jotka sisältävät paljon hiilihydraattia, erikoisesti nopeita. Jopa eliittiurheilija voi huonosti dramaattisesti vaihtelevasta verensokerista. Sokerihuippua seuraa insuliinihuippu joka tehokkaasti sammuttaa rasvanpolton. Urheilujuomilla on myös muita seurauksia mm. vatsavaivat. Sopiva urheilujuoma olisi sellainen joka ei kohota verensokeria/insuliinia vaan joka hitaasti vapauttaa energiaa.

Siirtyminen rasvanpolttoon vie keholta noin 2-3 viikkoa siirryttäessä ketoonien käyttöön polttoaineena.

Fysiologisessa ravintötieteessä on väittämä missä sanotaan että on mahdotonta voimalajeissa treenata niin että ei menettäisi myös lihaksia samalla kun menettää rasvakudosta. Olisi toisinsanoen mahdotonta polttaa rasvaa ja samalla kasvattaa lihasmassaa. Tämä väite perustuu tietenkin siihen että syödään korkeahiilihydraattista ravintoa. Volek esitteli tutkimuksen jossa ketogeenisellä ravinnolla treenavat voimaharjoittelijat kaatoivat yllämainitun väittämän. Onnistui nimittäin oikein hyvin pudottaa rasvapainoaan ja samaan aikaan kasvattaa lihasmassaa. Edellytyksenä oli ketogeeninen ravinto, hyvin vähän hiilihydraattia ja runsaasti luonnolista rasvaa.

Lähde: LCHF Magasinet 3/2012