Blog Image

Terveenä ja kylläisenä LCHF (VHH) ruokavaliolla

Vihannekset/juurekset ruokavaliossasi.

LCHF ruokavalio Posted on Fri, October 25, 2013 17:42:05

Elo 18. 2012

Kysymys kuuluu usein:”Mitkä vihannekset ovat ”sallittuja” LCHF-ruokavaliossa.

Voitko syödä mitä vihanneksia/juureksia tahansa? Voit, mutta tietäen mitä sillä voi olla merkitystä verensokerillesi.

Muutamia suuntaviivoja:

Eläinperäinen ruoka on terveellisintä. Se sisältää kaikki ravintoaineet mitä tarvitsemme. Toisekseen eläinperäinen ruoka ei sisällä periaatteessa yhtään hiilihydraattia.

Miksi LCHF-ruokavaliolle suositellaan lähinnä maanpinnan yläpuolella kasvavia vihanneksia? Ne sisältävät melkein aina vähemmän hiilihydraatteja kuin maanpinnan alapuolella kasvavat. Jos haluat juureksia niin saat puolittaa annoksen verrattuna vihanneksiin.

Kuinka paljon vihanneksia/juureksia saat syödä päivän aikana pysyäksesi noin 10E%:ssa.(noin 50gr) hiilihydraattia (yläraja LCHF-ruokavalio)?

Seuraava taulukko (12gr hh /ruokailu) (4×12gr hh=48gr) on Sten Sture Skaldemanin laskema:

Peruna 66gr

Palsternakka 120gr

Keitetty porkkana 126gr

Keitetty punajuuri 130gr

Keitetty lanttu 186gr

Sipuli 200gr

Sokeriherne 200gr

Nauris 235gr

Kurpitsa 235gr

Keitetty purjosipuli 240gr

Juuriselleri 240gr

Punainen paprika 250gr

Kyssäkaali 260gr

Aubergine 264gr

Avokado 300gr

Persiljajuuri 300gr

Tomaatti 310gr

Keitetty valkokaali 320gr

Keitetty kukkakaali 350gr

Vihreä paprika 390gr

Keitetty broccoli 400gr

Haricot verts 400gr

Keitetty viherkaali 460gr

Retiisi 600gr

Mustat oliivit öljyssä 600gr

Pinaatti 750gr

Säilötty parsakaali 1200gr

Keitetty pinaatti 1340gr

Säilötty vihreä oliivi 4000gr



Alhaisempi verenpaine ilman lääkkeitä.

LCHF ruokavalio Posted on Fri, October 25, 2013 16:52:08

Kes 30. 2012

Verenpaine on juuri se miltä se kuulostaa:paine verisuoniesi sisällä. Nykyinen länsimainen ruokavalio johtaa usein kohonneeseen verenpaineeseen.

Liian korkea verenpaine johtaa pidemmällä aikavälillä suurempaan riskiin sairastua sydänsairauksiin ja aivohalvaukseen.

http://www.kostdoktorn.se/vetenskap/

Korkeaa verenpainetta hoidetaan usein lääkityksellä mutta uusin tutkimus osoittaa että verenpaineesi voit laskea myös ruokavaliolla.

Kuinka mitataan verenpaine?

Verenpaine annetaan kahdella numerosarjalla, esim. 120/80.

· Ensimmäinen on ylipaine (sydän puristuu kokoon, ”systolinen paine)

·Jälkimmäinen on alapaine (sydän rentoutuu lyöntien välillä, diastolinen paine)

Mikä on suositeltu verenpaine?

·yläpaine korkeintaan 140

·alapaine korkeintaan 90

Yli 140/90, mitattuna kolmessa eri tilaisuudessa, lasketaan kohonneeksi verenpaineeksi

Sen että sinulla tilapäisesti on hieman korkeampi verenpainen, esim. stressitilanteessa, ei tarvitse olla vahingollista. Joka neljännellä ruotsalaisella on verenpaine yli 140/90. Lieväksi verenpaineen nousuksi lasketaan paineet aina 160/100 tasolle.

Diabeetikolle suositellaanusein matalampaa verenpainetta (korkeintaan 130/80-85), mutta on kyseenalaista jos verenpaineen saamisesta sille tasolle lääkityksellä on hyötyä. Todennäköisesti diabeetilolle riittä normaalisuositus, 140/90. Edellä mainittu taas uuden tutkimuksen ja siihen liityvien asiantuntija kommenttien mukaan.

Miksi korkea verenpaine on vaarallinen?

Normaalia korkeampi verenpaine aiheuttaa nousevan vaaran mm. sydän- ja verisyonisairauksille ja aivohalvaukselle. Mitä korkeampi verenpaine sitä korkeampi vaara.

Voitko saada varallisen alhaisen verenpaineen?

Niin alhaista verenpainetta että se olis vaarallinen ei normaalisti esiinny terveillä ilman verenpainelääkitystä.

Milloin tarvitaan lääkintää?

Jos sinulla on todella korkea verenpaine (>165/>100) tai että verenpaineesi on vähemmän noussut mutta samaan aikaan sinulla on muita riskitekijöitä kuten esim. tupakointi, diabetes, liikalihavuutta, voi lääkinnän harkitseminen olla paikallaan. Lääkinnän tarkoituksena on pienentää riskejä.

Sekä ylä- että alapainetta siis seurataan. Hieman poikkeamista. Jos poikkeama on suuri (esim. 170/85) niin se viittaa kovettuneihin, jäykkiin suoniin (usein seurauksena verisuonisairaudesta). Suonet eivät laajene riittävästi kun pulssiaalto sydämmmestä tulee, seurauksena korkea yläpaine.

Täydellinen verenpaine?

Huomattavasti suositeltua matalampi vrenpaine vaikuttaa optimaaliselta sydänsairauriskin minimoimiseksi. Mikä on täydellinen verenpaine ei ole selvillä vielä tänä päivänä mutta arvelun mukaan 120/80 vaikuttaa hyvältä.

Alkukansoilla jotka eivät syö länsimaista ruokaa on tavallisesti yllämainittu (120/80) verenpaine, jopa korkeassa iässä. Sokerin ja hiilihydraattien vähentäminen voi joidenkin tutkimuksien mukaan auttaa laskemaan verenpainetta.

Kuinka varmoja on verenpainemittaukset?

Verenpaine vaihtelee päivästä toiseen ja riippuen siitä kuinka stessaantunut olet. Siitä syystä suositellaan kolmea kontrollimittausta ennen lääkinnän harkitsemista.

Jotkut kärsivät myös ”valkoisen takin pelosta” (”white coat hypertension”) lääkärissä käydessään. Tämä aiheuttaa verenpaineen nousun sairaalassa käynnin yhteydessä.

Jos syyksi epäillään yllämainittua niin voit lainata mittarin kotiisi. On myös mittareita jotka mittaavat vuorokauden aikana joka 15:sta minuutti. Voit myös ostaa kotiisi oman mittarin.

Mistä korkea verenpaine johtuu?

On monia epätavallisia syitä verenpaineen nousuun mutta tavallisinta on että korkea verenpaine on metabolisen oireyhtymän, kutsutaan myös länsimaiseksi sairaudeksi, osatekijä.

Metabolinen oireyhtymä

Voinko alentaa verenpainettani ilman lääkitystä?

Kyllä, se on mahdollista. Joukko tutkimuksia osoittaa että ylipainoiset jotka siirtyvät VHH-ruokavaliolle saavuttavat myös matalamman verenpaineen. Alentuminen on suurempi kuin muilla ruokavalioilla laihdutettaessa.

Raporttilista

Lähde



LCHF toimii MYÖS epilepsiassa

LCHF ruokavalio Posted on Fri, October 25, 2013 16:21:19

Kes 12. 2012

Pieni Otto ja hänen äitinsä kertovat kuinka lääkityskierteen jälkeen saatiin erittäin hyviä tuloksia ketogeenisellä ruokavaliolla.

Ketogeeninen ruokavalio (esim tiukka LCHF-ruokavalio) oli käytössä epilepsian hoidossa jo 20-luvulla mutt sitten tuli lääkkeet jas asia unohtui.

Eritttäin asiallinen haastattelu, erittäin asiallisen lääkärin myötävaikuttaessa.

”Ei ole mitään tutkimuksia jotka vahvistaisivat että rasvalla ja sydän- ja verisuonitaudeilla olisi yhteys” (ohjelmassa mukana oleva lääkäri)

Milloin diabetesliiton asiantuntijat oppivat ottamaan yhtä asiallisesti tieteen ja käytännön kokemuksen osoittamat edut vähähiilihydraatisen ravinnon kohdalla diabeteksen hoidossa?

Lähde:



Vähemmän vaivoja LCHF/VHH-ruokavaliolla

LCHF ruokavalio Posted on Fri, October 25, 2013 16:01:29

Tou 19. 2012

Kostdoktorn Andreas Eenfeldt:in vihjeet siitä missä vaivoissa LCHF-ruokavalio voi auttaa. Ota huomioon että yhä puuttuu hyviä tutkimustuloksia kyseisestä.

Näihin vaivoihin voi LCHF auttaa:

Vatsavaivat

” Tavallisimmin koetut vatsavaivat, kaasuja, herkkä suoli, vatsanväännteet ja ripulit paranevat huomattavasti LCHF:llä. Tueksi löytyy vähintään yksi tutkimusraportti”.

Nivelsärky

”Heikosti tutkimuksia mutta useita myönteisiä raportteja LCHF-ruokavaliota noudattavilta. He ovat huomanneet ruokavaliona auttavan eri tyyppisiin nivelsärkyihin. Yhteys ehkä löytyy gluteenin (viljat), joka herkillä voi aiheuttaa tulehduksia, poisjättämisestä.”

Prostatavaivat

”On silmiinpistävää kuinka moni raportoi tulevansa paremmiksi ja vältyvänsä jatkuvalta vessassa juoksemiselta. Syynä voi olla se että insuliinitaso laskee, korkea taso aiheuttaa turvotusta ja ylimääräisiä nesteitä.”

Epilepsia

”Jännittävä aihe. Runsaasti rasvaa sisältävää ravintoa on todistettavasti käytetty hyvin tuloksin vaikeasta epilepsiasta kärsivien lasten hoidossa.” Aikuisten kohdalla on tähän mennessä tehty yksi tutkimus ja se näyttää yhtä hyviä tuloksia. Itse olen saanut useita raportteja LCHF-ruokavalion noudattajilta joptka kertovat kohtausten vähentynee huomattavasti.”

Acne

” Löytyy paljon näyttöä siitä että korkean insuliinitason ja acnen välillä on yhteys, mpnet huomaavat acnen vähenvän siirryttyään LCHF-ruokavaliolle, Tarkkaa tietoa siitä mistä tämä johtuu ei ole, ehkä korkea insuliinitaso lisää talin tuotantoa. Yksi tutkimusraportti kertoo että GI-ruokavalio voi vähentää acnea.”

PCOS

”Sairaus joka kulkee käsi kädessä metabolisen oireyhtyman kanssa, sairastuneilla on mm. ylipainoa, korkeitainsuliinitasoja, epäsäännölliset kuukaautiset ja vaikeuksia tulla raskaiksi. LCHF vaikuttaa erinomaiselta käsittelyltä. Pieni tutkimus on näyttänyt hyviä tuloksia ja raportit lääkäreiltä ja LCHF-ruokavalion noudattajilta ovat myönteisiä.”

Migreeni/päänsärky

”Runsaasti raportteja vähemtyneestä vaivasta ketogeenista (kuten LCHF) ruokavaliota noudattavilta. Vaikuttaa siltä että ruokavaliolla on erittäin myönteinen vaikutus joillekkin. Mistä tämä johtuu on epäselvää. Ehkä tasaisempi verensokeri johtaa vähentyneeseen päänsärkyyn. Hyviä tuitkimuksia ei löydy vielä.”

Allergiat/astma

”LCHF-ruokavalion noudattajilta myönteisiä raportteja vähentyneistä vaivoista. On kuitenkin vaikeaa sanoa mistä vaivojen väheneminen johtuu. Ehkä syitä voidaan etsiä vähentyneestä omega6 rasvojen käytöstä, vähemmistä lisäaineista tai sitten kyseessä on vain luonnollinen vaihtelu joka olisi ilmeentynyt joka tapauksessa. Kaikki on hyvin epävarmaa ja tutkimusta tarvitaan.”

lähde1

lähde2



VHH-vähärasvainen/vähäkalorinen ruokavalio 17-0.

LCHF ruokavalio Posted on Fri, October 25, 2013 15:28:45

Maa 7. 2012

Raportteja tutkimuksista (korkealuokkaisista, RTC) vähähiilihydraattisen ruokavalion käytöstä painonhallinnassa.

17 tutkimusraporttia jotka näytävät että VHH on tehokkaampi painonhallinnassa kuin vähärasvainen- tai vähäkalorinen ruokavalio.

1. Shai I, et al. Weight loss with a low-carbohydrate, mediterranean, or low-fat diet. N Engl J Med 2008;359(3);229–41.

2. Gardner CD, et al. Comparison of the Atkins, Zone, Ornish, and learn Diets for Change in Weight and Related Risk Factors Among Overweight Premenopausal Women. The a to z Weight Loss Study: A Randomized Trial. JAMA. 2007;297:969–977.

3. Brehm BJ, et al. A Randomized Trial Comparing a Very Low Carbohydrate Diet and a Calorie-Restricted Low Fat Diet on Body Weight and Cardiovascular Risk Factors in Healthy Women. J Clin Endocrinol Metab 2003;88:1617–1623.

4. Samaha FF, et al. A Low-Carbohydrate as Compared with a Low-Fat Diet in Severe Obesity. N Engl J Med 2003;348:2074–81.

5. Sondike SB, et al. Effects of a low-carbohydrate diet on weight loss and cardiovascular risk factor in overweight adolescents. J Pediatr. 2003 Mar;142(3):253–8.

6. Aude YW, et al. The National Cholesterol Education Program Diet vs a Diet Lower in Carbohydrates and Higher in Protein and Monounsaturated Fat. A Randomized Trial. Arch Intern Med. 2004;164:2141–2146.

7. Volek JS, et al. Comparison of energy-restricted very low-carbohydrate and low-fat diets on weight loss and body composition in overweight men and women. Nutrition & Metabolism 2004, 1:13.

8. Yancy WS Jr, et al. A Low-Carbohydrate, Ketogenic Diet versus a Low-Fat Diet To Treat Obesity and Hyperlipidemia. A Randomized, Controlled Trial. Ann Intern Med. 2004;140:769–777.

9. Nichols-Richardsson SM, et al. Perceived Hunger Is Lower and Weight Loss Is Greater in Overweight Premenopausal Women Consuming a Low-Carbohydrate/High- Protein vs High-Carbohydrate/Low-Fat Diet. J Am Diet Assoc. 2005;105:1433–1437.

10. Krebs NF, et al. Efficacy and Safety of a High Protein, Low Carbohydrate Diet for Weight Loss in Severely Obese Adolescents. J Pediatr 2010;157:252-8.

11. Summer SS, et al. Adiponectin Changes in Relation to the Macronutrient Composition of a Weight-Loss Diet. Obesity (Silver Spring). 2011 Mar 31. [Epub ahead of print]

12. Daly ME, et al. Short-term effects of severe dietary carbohydrate-restriction advice in Type 2 diabetes–a randomized controlled trial. Diabet Med. 2006 Jan;23(1):15–20.

13. Westman EC, et al. The effect of a low-carbohydrate, ketogenic diet versus a low- glycemic index diet on glycemic control in type 2 diabetes mellitus. Nutr. Metab (Lond.)2008 Dec 19;5:36.

14. Halyburton AK, et al. Low- and high-carbohydrate weight-loss diets have similar effects on mood but not cognitive performance. Am J Clin Nutr 2007;86:580–7.

15. Dyson PA, et al. A low-carbohydrate diet is more effective in reducing body weight than healthy eating in both diabetic and non-diabetic subjects. Diabet Med. 2007 Dec;24(12):1430-5.

16. Keogh JB, et al. Effects of weight loss from a very-low-carbohydrate diet on endothelial function and markers of cardiovascular disease risk in subjects with abdominal obesity. Am J Clin Nutr 2008;87:567–76.

17. Volek JS, et al. Carbohydrate Restriction has a More Favorable Impact on the Metabolic Syndrome than a Low Fat Diet. Lipids 2009;44:297–309.

Ei löydy yhtään korkealuokkaista (RTC) tutkimusta joka näyttäisi että vähärasvainen ruokavalio on tehokkaampi painonhallinnassa kuin VHH.

Tilanne korkealuokkaisten tutkimusten kohdalla on siis tällä hetkellä 17-0 VHH:n hyväksi!

lue myös: http://lchf3356.blogit.fi/pieni-yhteenveto-laihduttajalle/

Lähde



Miksi LCHF-ruokavalio toimii?

LCHF ruokavalio Posted on Fri, October 25, 2013 12:25:21

Hel 28. 2012

(Mahdollinen selitys sille minkä kaikki kokeilleet tietävät, tällä kertaa asialla diabetslääkäri Anders Tengblad)

Kysymys esitetään usein vaikka monet jo tänä päivänä tietävät että se toimii. Jopa yksi pahimmista, jollei pahin VHH-ruokavalion vastustaja viralliselta taholta on myöntänyt, haastattelun ulkopuolella, diabetesdocille että se on paras hoitomuoto metabolisessa oireyhtymässä.

Sitten itse kysymykseen. Miksi LCHF-ruokavalio toimii niin hyvin?

Aluksi haluan tähdentää että tarkoitan LCHF-ruokavaliolla sen tiukkaa versiota. Tutkimuksissa on käytetty erilaisia versioita mutta periaate on sama, eri asteisia hiilihydraattirajoitettuja ruokavalioita.

Syökö ihminen vähemmän koska monet elintarvikkkeet ovat kiellettyjä?

Jotkut väittävät että jäljelle jäävä valikoima on niin pieni että että ihminen kyllästyy ja paino putoaa siitä syystä. Esim. professori Rössner (vrt. Puska) väläytti että kyllähän paino putoaa vaikka karkeilla jos kaikki muu on kielletty. Ehkä siitä kaivamalla voi löytyä pieni totuuskin. Ihminen syö enemmän seisovasta pöydästä. Suuri valikoima ruokia houkuttelkee syömään enemmän. Jos kuitenkin ruokavalio on liian rajoittava niin sitä ei jaksa noudattaa eikä silloin painokaan putoa. LCHF ruokavalion vertaaminen karamelleihin on tietenkin järjetöntä.

Taikuutta? Eikö LCHF-ruokavaliosta voi saada liikaa energiaa?

Joku uskoo että jos syö rasvaa eikä yhtään hiilihydraatteja niin jollain tavalla keho poltaa rasvan eikä varastoi sitä ja siksi painon nousu on mahdotonta. Näinhän asia ei tietenkään ole. Jollei ihmisellä ole vakavaa vatsa-.suolistosairautta niin kaikki energia otetaan käyttöön. Sama energiamäärä vähärasvaisesta ja LCHF-ruokavaliosta nostaa painoa saman verran.

Jotkut kriitikot/vastustajat sanovat ettäLCHF-ruokavaliolla paino putoaa siksi että menettää glykogeniin sitoutunutta vettä.

Voihan se pitää paikkansa alkuvaiheessa mutta ei pidemmällä tähtäimellä. Tutkimusraportti osoittaa että nesteenmenetys on vähäinen.

Putoaako paino siksi että LCHF-ruokavalio pitää insuliinitason alhaalla?

Tämä on mielenkiintoinen teoria jota tukee osa teoreettisista väitöksistä. Insuliini heikentää lipofysin toimintaa ja estää rasvan palamisen. Kroonisesti koholla olevat insuliinitasot havaitaan monella vatsalihavuudesta kärsivillä, esim. esidiabeteksessa. Löytyy kuitenkin vähän tutkimuksia jotka vahvistavat että korkea insuliinitaso johtaisi liikalihavuuteen. Näyttää siltä että liikalihavuus tulee ensin ja kohonnut insuliini sen jälkeen. Asiaa tarkastelee kriittisesti Jacob Guidol treenausopissaan. Ei ole kuitenkaan mitään estettä sille että VHH on hyvä ruokavalio kroonisesti korkeasta insuliinitasosta kärsivälle. VHH toimii myös heille joilla ei ole krooniosesti korkea insuliinitaso joten insuliini ei ole koko totuus.

Palatability (maittavuus) mainitaan käsittenä fysiologian kirjassani vuodelta 1987. Asian on kuvannut myös Stephen Guynett blogissaan. Ruoalla, jolla on tietty koostumus (konsistenssi) ja samalla sisältää runsaasti energiaa sisältämällä runsaasti rasvaa ja sokeria, on niin korkea Palatability (maittavuus), että kylläisyysden tunne katoaa ja syömme enemmän kuin tarpeellista. Esimerkkinä mainitusta mm. friteerattu ruoka, jäätelö. LCHF ruokavalio ei sisällä mainittuja ruokia mutta ei myöskään vähärasvainen joten sekään ei voi olla koko totuus.

Toimiiko LCHF siksi että tulet helpommin kylläiseksi?

Ruoalla tehdyt tutkimukset osoittavat että paras kylläisyys saavutetaan proteiineilla. LCHF-ruokavalio ei välttämättä nosta proteiinin määrää. Jotkut väittävät että ruoka jossa annokset näyttävät isoilta antaa paremman kylläisyyden. LCHF ei välttämättä kuulu siihenkään kategoriaan. Ruoalla tehdyt kylläisyyttä käsittelevät testit joista olen lukenut koskevat yksittäisiä aterioita eivätkä ole pitkäkestoisia. Muuttuuko hormoonitoimintaan perustuva kylläisyyden tunne kun ruokavaliota on noudatettu pidemmän aikaa?

Kolme esimerkkiä tutkimuksista jotka osoittavat miksi LCHF toimii. Ensimmäinen on nimeltään:

Effect of a Low-Carbohydrate Diet on Appetite, Blood Glucose Levels, and Insulin Resistance in Obese Patients with Type 2 Diabetes.

Myönnettäkköön ett tutkielma on lyhytkestoinen ja osanottajia on ainoataan 10. Etuna on kuitenkin se että tutkimuksen aikana tutkijoilla oli hyvä kontrolli siitä mitä osallistujat söivät ja tehtiin runsaasti analyysejä.10 ylipainoista diabeetikkoa (D2) saivat sairaalassa syödä sairaalan ruokaa viikon ajan, mutta myös tilata mitä halusivat, esim. Mc Donalds:ilta. Sen jälkeen he siirtyivät LCHF ruokavaliolle kahdeksi viikkoa. Osa ruoasta oli sairaalassa tarjottavaa mutta he saivat myös tilata Atkins tuotteita. Ruoan määrä ei toisinsanoen ollut rajoitettu.

Ensimmäisen viikon aikana, ”normaaliruokavaliolla” söivät tutkittavat 3111kcal/päivä mutta seuraavien viikkojen aikana vähensivät he omaaloitteisesti kalorimäärän 2164kcal/päivä. Heidän painonsa putosi 2kg, josta ainoastaan 0,3kg vettä ja loput rasvaa. Koehenkilöt kokivat oleensa yhtä kylläisiä ”normaaliruokavaliolla” ja LCHF-ruokavaliolla. Hormoonien vaikutuksesta on vaikea vetää johtopäätöksiä osittain koska kaikilla oli diabetes ja erilainen hoito, joillakin oli insuliinihoito. Oli miten oli, verensokeri putosi tietenkin kuten insuliinitasokin. Leptiini putosi Ghrelin nousi hieman. Mikä vaikutti mihinkin on vaikea sanoa. Haittapuolena tutkimuksessa oli myös se ettei mukana ollut kontrolliryhmää joka syö vähärasvaista.

Päätelmäni tästä raportista on se että ihminen syö vähemmän ilman näläntunnetta ollessaan VHH-ruokavaliolla ja siksi paino putoaa, hormooneilla voi olla oma merkityksensä.

Toinen tutkimus joka analysoi kylläisyyden ja näläntunteen tehoa on:

Change in food cravings, food preferences, and appetite during a low-carbohydrate and low-fat diet

Tämä tutkimus perustuu Fosters:in kaksi vuotta kestäneeseen tutkimukseen. Fosters:in tutkimuksessa verrattiin VHH:ta ja vähärasvaista ruokavaliota. Tulos paininhallinnan kohdalla kahden vuoden jälkeen oli sama molemmilla ruokavalioilla:

Weight and Metabolic Outcomes After 2 Years on a Low-Carbohydrate Versus Low-Fat Diet

Fosters:in tutkimuksessa VHH:lla paranivat lipidit, erikoisesti HDL (hyvä kolesteroli) ja sydän-ja verisuonitautien kohdalla riski pieneni selvästi.

Kuinkas se nyt oli kylläisyyden ja naposteluhalun kanssa? Heillä jotka saivat syödä VHH-ruokavaliolla oli vähemmän näläntunnetta ja halu makeisiin oli huomattavasti pienempi. Vähärasvaisella ruokavaliolla olleiden halu rasvaiseen ruokaan väheni. Tästä tutkimuksesta päätellen ei vähärasvaista voi tuomita heikommaksi vaan heille joilla on mahdollisuus valita voi valinta riippua omasta heikkoudesta.

Jos sinulla om makeanhimo niin sinun tulee valita VHH. Jos sinulla on himo rasvaiseen ruokaan niin vähärasvainen voi olla tapa hallita sitä.

Viimeinen esimerkki siitä miksi VHH-ruokavalio toimii tulee Yancy:n ja Westman:in tutkimuksesta jossa testattiin melko tiukkaa VHH:ta ja tarkoituksena oli syödä niin vähän hiilihydraatteja että osanottajat olivat ketoosissa. Vertailukohteena energiarajoitettu vähärasvainen ruokavalio.

A Low-Carbohydrate, Ketogenic Diet versus a Low-Fat Diet To Treat Obesity and Hyperlipidemia

VHH ryhmä pudotti selvästi enemmän painoaan, 12,9% verrattuna 6,7%. Pääsiassa hävisi rasvaa, eikä niinkuin jotkut uskovat, nestettä. VHH ryhmältä tuli enemmän huomioita sivuvaikutuksista, ummetus, päänsärky ja heikkottamista. Siitä huolimatta suurin osa luovuttajista oli vähärasvaisessa ryhmässä. Suurin syy luovuttamiseen vähärasvaisella oli se että he eivät olleet tyytyväisiä ruokaan ja painonputoamiseen.

Vaikka VHH-ryhmällä oli enemmän sivuvaikutuksia halusivat he kuitenkin jatkaa ja saavuttivat paremman tuloksen. Lisätutkimuksessa analysoitiin myös tämä ristiriitaiselta tuntuva asenne.

The Effects of a Low-Carbohydrate Ketogenic Diet and a Low-Fat Diet on Mood, Hunger, and Other Self-Reported Symptoms

Erona raportoitujen sivuvaikutusten ja tietojen tässä täydentävässä tutkimuksessa välillä oli se että sivuvaikutukset itse tutkimuksessa raportoitiin spontaanisti mutta täydentävässä tutkimuksessa käytettiin kyselylomaketta jossas katsottiin eri parametrejä. Tuloksena oli että kaikki parametrit olivat parempia molemmilla ryhmillä, vähemmän näläntunnetta, vähemmän väsymystä, vähemmän ongelmia nukkumisen kanssa, parempi keskittymiskyky jne.. Ehkä se johtui siitä että tutkimus oli onnistunut, molempien painonpudotus oli hyvä. Onnistuminen vaikuttaa mielialaan ja oloon positiivisesti.

Analysoitaessa ryhmien välisiä eroja ja tarkasteltiin painonpudotusta, ts. kuinka arvioinnit erosivat toisistaan riippumatta painonpudotuksesta, niin huomattiin että VHH-ryhmällä oli, verrattuna vähärasvaisella ruokavaliolla olleiden ryhmään, vähemmän näläntunnetta, pienempi näläntunne ja sen lisäksi psykinen hyvinvointi parani, vähemmän rauhattomuutta, depressiota ja parempi keskittymiskyky.

Päätelmänä tästä tutkimuksesta voidaan sanoa että VHH-ruokavalio toimii painonhallinnassa pienemmän näläntunteen vuoksi, samoin sillä saavutetaan parempi vointi. Tämä johtaa siihen että ruokavalion noudattamista jatketaan.

Yhteenvetona voidaan todeta että todisteita löytyy sille että VHH/LCHF-ruokavaliolla kärsitään vähemmän nälästä, erikoisesti makeanhimosta. Verensokeri, insuliini ja muut hormooniperäiset tekijät paranevat. Ohimenevien sivuvaikutuksien jälkeen paranee vointi, energia ja keskittymiskyky. Kaikki nämä tekijät johtavat siihen että energiamäärä ruoassa automaattisesti vähenee kaloreita laskematta ja LCHF toimii näinollen siksi että syödään vähemmän ja voidaan paremmin.

Lähde



LCHF, kuinka paljon hiilihydraatteja?

LCHF ruokavalio Posted on Fri, October 25, 2013 12:06:54

Hel 17. 2012

Kun puhutaan LCHF-ruokavaliosta niin kaikille ei aina ole ollut selvää mitä tarkoitetaan. Epäselvyyttä ovat lähinnä käyttäneet hyväkseen viranomaiset jotka ovat olleet ymmärtävinään (tai ymmärtäneet) väärin sen missä rajoissa liikutaan hiilihydraattien plus muiden makroravinteiden (rasva ja proteiini) kohdalla. Nyt näyttää yksimielisyys löytyneen LCHF-ruokavaliota noudattavien ja sitä suosittelevien osalta:

LCHF taulukko (huom!, grammaa, jos syöt 2000kcal/päivä):

Max ca 10 gr (2E%) hiilihydraatteja päivässä = Tiukka LCHF

Max ca 25 gr hiilihydraatteja päivässä (5 E%) = alaraja LCHF

Max ca 50 gr hiilihydraatteja päivässä (10 E%) = yläraja LCHF

100-150 gr hiilihydraatteja päivässä (ca 20-30 E%) = hiilihydraattirajoitettu ruokavalio

>30 E% (150gr hiilihydraatteja päivässä tai enemmän) = Hiilihydraattiruokavalio

Hiilihydraattirajoitettu ruokavalio

Korkeintaan 30% energiajakaumasta tulee hiilihydraateista. Jos syöt 2000kcal päivässä niin määrä vastaa 150gr hiilihydraatteja. Ei LCHF, mutta todennäköisesti hyvä ruokavalio terveelle ja liikuntaa harrastavalle.



Vähärasvaisen ruokavalion suositteleminen voi vahingoittaa potilastasi.

LCHF ruokavalio Posted on Fri, October 25, 2013 12:04:06

Hel 16. 2012

On korkea aika lopettaa vanhentuneiden ja potilaille vaarallisten vähärasvaista ruokavaliota suosittelevien neuvojen antaminen hoidossa.Lääkäri ja tutkija Anders Tengblad on kirjoittanut erittäin mielenkiintoisen artikkelin tutkimuksen mukaan tehottomien ja vaarallisten ravintosuositusten jakamisesta. Olen täsmälleen samaa mieltä hänen kanssaan.

Työskenteletkö sairaanhoidon parissa? Haluatko välttää potilaittesi vahingoittamista? Siinä tapauksessa lue tämä:

http://www.kostdoktorn.se/att-rekommendera-lagfettkost-kan-skada-patienten/

Käännös:

Vähärasvaisen ruokavalion suositteleminen voi vahingoittaa potilastasi.

Katselin TV:stä keskustelua jossa läsnä olivat Andreas Eenfeldt (kostdoktorn) ja Irene Mattison, Livsmedelsverket (vrt THL). Kun Andreas nosti esille WHI tutkimuksen esimerkkinä siitä että nykyiset elintarvikkeiden terveellisyysmerkinnät (Suomessa esim. joutsen?) ja vähärasvaisen ruoan suosittelu ovat turhia niin Irene reagoi voimakkaasti. ”Tunnen hyvin sen tutkimuksen. Sitä ei oltu designattu sydänsairauksien vähentämiseen,,,”.

Näin pitkälle on siis tultu, Livsmedelsverket ei halua tunnustaa WHI-tutkimusta. Jos tutustuu asiaan niin on selvää että WHI-tutkimuksen tarkoituksena oli vähentää sydän- ja verisuonisairauksia, muitakin tavoitteita oli mutta ne valuivat hiekkaan.

WHI-tutkimus julkaistiin 2006 ja on maailman suurin tutkimus vähärasvaisesta ruokavaliosta. Silmiinpistävinta tuloksessa oli se että heillä joilla oli sydänsairaus, ja joille suositeltiin vähärasvaista ruokavaliota, oli suurin kuolleisuus On tietenkin ymmärrettävää että Livsmedelsverket (vrt. THL) yrittää olla tietämättä asiasta.

2011 tuli uusi, mielenkiintoinen raportti WHI-tutkimuksesta. Sosiaalihallitus (päättää Ruotsissa lääkintäasioissa) julkaisi raporttinsa diabeetikon ruokavaliosta marraskuussa 2011. Raportissa myönnetään että vähähiilihydraattinen on ruokavaliona yhtä tehokas kuin vähärasvainen diabeetikon kohdalla. On ilman muuta positiivista että VHH nostettiin esille mutta tosiasia on että vähärasvaisessa ruokavaliossa ei ole paljon positiivista diabeetikon osalle.

WHI-tutkimus ei alkujaan käsitellyt diabeetikon ruokavaliota mutta koska tutkimus oli niin suuri oli tutkittavien joukossa paljon diabeetikkoja. Diabeetikkojen kohdalla raportti näyttää se että huolimatta neuvojen mukaisen, vähän rasvaa, vähemmän tyydytettyä rasvaa, lisää hedelmiä, lisää kuitua ja vihanneksia, ruokavalion noudattamisesta, huononivat diabeetikkojen verensokeriarvot huomattavasti. Rottakokeet ovat näyttäneet että runsas rasva ei ole hyväksi insuliiniherkkyydelle (en välitä linkittää rottakokeisiin) mutta ihmisten kohdalla näin ei ole. On itsestään selvää että ihmiset joille suositellaan vähärasvaista ruokavaliota korvaavat rasvan nostamalla hiilihydraatin määrää. Ei kovinkaan järkevää koska VS-arvot tulevat huonommiksi kuin kontrolliryhmällä joka syö kuten tavallista.

Tässä vaiheessa alkavat dietistit ja Livsmedelsverketin (vrt. THL) edustajat protestoimaan. ”He eivät syöneet niinkuin olisi pitänyt, heidän piti vähentää rasvaa mutta ei lisätä hiilihydraatteja”. Halutaan siis analysoida tutkimusta ”per-protocol”, ts. Ainoastaan ne jotka tekivät juuri niinkuin sanottiin saisivat olla mukana analyysissa. Väite on päin seiniä, täysin väärin. Kun tehdään lääketutkimuksia niin periate on ”intention to treat”, kaikkien jotka on arvottu ryhmään on oltava mukana lopullisessa analyysissä, muuten on vaarana että mukaan ei saada heitä jotka esim. ovat lopettaneet sivuvaikutusten takia.

Mitä sitten on tapahtunut vuoden 2006 jälkeen? Oliko WHI-tutkimus ainoa takaisku vähärasvaiselle ruokavaliolle?

Tuskin. Viimeisten 10 vuoden aikana tehtyjen diabeetikon ruokavaliota koskevien tutkimusten (julkaistu arvostetussa Diabetes Care julkaisussa helmikuusa 2012) tarkastelu osoittaa että on tehty 10 (randomiserade kontrollerade) tutkimusta** VHH:sta. Näistä 6 näyttää huomattavia parannuksia verensokerin osalta (HbA1c), ja loput parannuksia insuliiniherkkydessä (päinvastoin kuin rottakokeet) VS-paastoarvoissa jne.

Vähärasvaisen kohdalla on tehty 7 tutkimusta joista ainoastaan 1 (yksi) onnistui osoittamaan VS-arvojen paranemisen.

Jos joku omasta tahdostaan noudattaa vähärasvaista ruokavaliota niin olkoon mutta jos hänelle suositellaan siirtymistä vähärasvaiselle ruokavaliolle niin on suuri vaara että tulos on potilaalle vahingollinen. Jos potilas vähentää rasvaan osuutta (jää nälkäiseksi) ja nostaa hiilihydraattien/sokerin osuutta ravinnossaan niin kuoleman riski nousee sydänsairaalla ja verensokeriarvot huononevat diabeetikolla.

linkki

Lähde



« PreviousNext »