Maa 27. 2011
Kahdeksan tutkijaa: Ruokavalio missä on vähän hiilihydraatteja ja paljon rasvaa-niin kutsuttu LCHF ruokavalio- normalisoi verensokerin ja insuliinin muutamassa viikossa. Väite että rasva olisi syyllinen hälyytävään D2:n ns. aikuisiän diabeteksennousuun, ei pidä paikkaansa. Se luulo on yksi modernin lääketieteen vakavimmista erehdyksistä. Asia näyttää olevan päinvastoin . He kenellä taipumusta (esim. perinnöllistä) aikuisiän diabetekseen syövät liikaa hiilihydraattipitoisia ruokia. Onneksi ovat monet diabeetikot itse huomanneet että he paranevat ilman lääkitystä jos he poistavat suurimman osan leipää, riisiä, pastaa, perunaa ja makeisia jne. ravinnostaan ja sen sijaan syövät itsensä kylläisiksi lihasta, kalasta, kananmunista ja aidoista meijerituotteista, kirjoittavat tutkijat.
HIILIHYDRAATTI
Hiilihydraatti on yhteinen nimitys tärkkelykselle, ravintokuidulle ja erilaisille sokerille. Hiilihydraatti on tärkein energian lähteemme ja tulee pääasiassa ainostaan kasvikunnasta. On kuitenkin olemassa muutamia hiilihydraaatteja myös eläinkunnasta esim. maitosokeri, laktoosi. Hiilihydraatit jotka saamme elintarvikkeista joissa on paljon sokeria, esim makeat juomat, makeiset ja leivonnaiset, eivät ole hyödyllisiä.
Lähde: (Elintarvikelaitos, Ruotsi)
Diabetes on huolestuttavasti nousussa ja se on rasvaisen ruoan vika. Näin voitiin lukea monista lehdista kansainvälisen diabetespäivän yhteydessä (14 marraskuuta)
On totta että diabeteksesta on tullut sairaanhoidon suurin ongelma. Ruotsissa on vähintään 300.000 diabeetikkoa ja yhä enemmän esivaiheessa, metabolinen oireyhtymä. Ei riitä että elinikä lyhenee vaan viimeiset vuodet tuovat mukanaan tulehduksia, kuolio, verisuonisairauksia, sokeutta tai dialyysin vaativan munuissairauden. Se, että rasva olisi syynä diabetkseen on yksi modernin läääketieteen vakavimpia erehdyksiä.
Diabetesta on useita lajeja, mutta oireet on samantyyppisiä. Verensokeri nousee korkealle ja erittyy virtsaan kun ravinnossa on liikaa hiilihydraatteja. Yleisimpiä ovat kaksi lajia , nuoruusajan diabetes (D1) ja aikuisiändiabetes (D2). Vaikka nimet muistuttavat toisiaan niin kyseessä on kaksi eri sairautta.
D1:ssä tuottaa haima liian vähän insuliinia ja ennen insuliinin keksimitä kuolivat kaikki jotka sairastuivat. . Sen, että rasva ei ole syllinen todisti parhaiten professori Karl Petren onnistuessaan pitämään potilaat hengissä poistamalla hiilihydraatin kokonaan ja lisäämällä rasvaa ja proteiinia heidän ravintoonsa.
D2:ssa, kaikkein tavallisemmassa muodossa, nouseen verensokeri siksi että insuliinituotanto ei toimi kuten sen pitäisi. Nimitys aikuisiän diabetes on harhaan johtava koska tänä päivänä myös nuoret sairastuu D2:een.
On myös täysin selvää että D2:sen yhteydessä syllinen ei ole rasva vaan hiilihydraatti. Jo 1963 raportoi lääkäri George Campbell että kolmasosa intialaisista, jotka olivat muuttaneet Etelä Afrikkaan työhön sokeriteollisuuteen, saivat D2:sen kun saman sairauden sai vai 1% kotimaassa pysyneistä. Hiilihydraatit eivä kuitenkaan ole pääsyy, muussa tapauksessa useimmat meistä sairastuisivat. Todennäköisesti myös perimä on tärkeä tekijä. Mutta se että sairaus ilmenee kun ravinnossa on liikaa hiilihydraattia on kauan tiedetty.
Rasvasta varoittaminen pääsi vauhtiin kun kolesteroolikampanja alkoi 80-luvulla. Amerikkalaiset asiantuntijat päättivät silloin että jopa diabetespotilaiden pitäisi välttää rasvaa ja siksi ehdottivat ravintoa missä hiilihydraatit olisivat suurin osa kaloritarpeesta. Sen jälkeen on hilihydraattien kulutus kasvanut voimakkaasti ja tyydytetyn rasvan kulutus vähentynyt. Juuri tällä jaksolla on liikalihavuus ja sairastuminen D2:seen kasvanut räjähdysmäisesti.
Kuinka voidaan väittää että tyydytetty rasva on syyllinen? Eikö olle enemmän todennäköistä että niille joilla on taipumsia D2:seen syynä on liian runsas leivän, riisin, perunoiden, makeisten ja muiden hiilihydraattien syönti? Paljon siihen viittaavaa löytyy.
Viime vuonna (2009) pyydettiin yhtä meistä (UR=Kouluradio) toimimaan ulkopuolisena tarkastajana . Kyseessä oli ”Diabeteekon ruokavalio”, uusi raportti SBU:lta (valtion oma elin). Tarkastus paljasti että että raportissa oli jätetty huomioimatta melkein kaksikymmentä hyvän laatuista ravintotutkimusta koskien ihmisiä joilla oli D2:nen tai metaboolinen oireyhtymä. Syyksi esitettiin se että ravintotuktkimukset olivat liian lyhytaikaisia tai että mukana oli oluut liian vähän koehenkilöitä.
Näissä kokeissa verrattiin vähähiilihydraattista, runsasrasvaista (LCHF ruokavalio) ja voimassa olevaa runsashiilihydraattista keskenään. Pääasiallinen näyttö oli että LCHF ruokavaliolla kaikki D2 riskitekijät pienenivät ja monet potilaista pystyivät jättämää diabeteslääkityksen.
Suuremmissa tutkimuksissa ei nähty mitään eroa hiilihydraattirikkaan ja hiilihydraatiköyhän ravinnon välillä. Selitys löytyy kun huomaa että näissä tutkimuksissa ei yksikään ravinto sisältänyt vähempää kuin 40% hiilihydraatteja. Yllämainitut pienemmät tutkimukset näyttävät sen että hyöty saadaan selvästi esille vasta 40% rajan alla. Mitä vähemmän hiilihydraatteja, sitä parempi teho.
Ulkopuolinen tarkastusraportti (www.ravnskov.nu/SBU) kertoo että ei löydy syytä varoittaa tyydytetystä rasvasta. 8 tieteellistä tutkimusraporttia on todistanut sen että tyydytetty rasva on vaaraton, joka myös vahvistetaan WHO:s och FAO:n viimeisimmässä raportissa”Fats and Fatty Acids in Human Nutrition”
Mitään näistä näkökohdista ei huomioitu valmiissa raportissa. Ei myöskään hienoja tuloksia pienemmistä tutkimuksista. SBU tarkoittaa että mikään tutkituista ravintotyypeistä ei vähennä riskiä sairastua diabetekseen ja että yhteyttä rasvan ja sydän-ja verisuonisairauksien välillä ei ole toteen näytetty. Mutta, SBU lisää, tieteeliset perusteet sille että vähärasvainen ruokavalio vähentää riskiä rairastua sydän- ja verisuonisairauksiin muilla, oikeuttaa suosittelemaan samaa ruokavaliota myös diabeetikoille. Siitä johtuen seuraa ruotsalainen diabeteshoito eurooppalaisen Diabetes and Nutrition Study Group:in suuntaviivoja.
.Pääsyynä LCHF ruokavaliota vastaan annetaan se että ei ole olemassa pitkäaikaistutkimuksia. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä että ruokavalio joka muutamassa viikossa normalisoi verensokerin ja veren insuliinin, laskee verenpaineen, parantaa insuliiniherkkyyttä ja vähentää painoa ilman negatiivista vaikutusta kolesterooliin, olisi terveydelle haitallinen pidemmällä tähtäimellä.
On myös syytä mainita että ei ole olemassa minkäänlaisia tutkimuksia nykyisen ravintosuosituksen hyödyllisyydestä, lyhytaikaisia tai pitkäaikaisia. Neuvot perustuvat spekulointiin; kukaan ei ole testannut jos se toimii.
Korjaus: On julkaistu kaksi positiivista sokeriteollisuuden rahoittamaa tutkimusta mutta kukaan ei ole pystynyt vahvistaman tutkimuksien tulosta.
Toinen SBU:n argumentti on että monilla potilailla on vaikeuksia hyväksyä LCHF ruokavalio. Se että joidenkin mielestä se asia on haaste kokeillemme ja dietisteille eikä mikään syy lCHF ruokavalion torjumiseen. Samalaisella perusteella voitaisiiin lopettaa myös penisiliinin käyttö, jotkut eivät siedä sitä ja jotkut ei tykkää sen mausta.
Äskettäin otettiin asia esille Lääkärirehdessä. Sanaakan ei mainittu myönteisistä tuloksista niissä monissa yllämainituissa pienemmissä tutkimuksissa. Useat kirjoittaja, kaikki sidoksissa lääketeollisuuteen, painottivat sitä kuinka tärkeää on pudottaa verensokeria lääkityksellä. Osoitettiin kuitenkin että mitkään pitkaikaistutkimukset eivät osoita sitä että kuolleisuutta on pystytty vähentämään lääkityksen avulla, viimeisimässä tutkimuksessa kuolleisuus jopa nousi. Se että insuliinilääkitys nostaa painoa ja vaara vakaville komplikaatioille kasvaa mainittiin myös mutta niitä ei nähty esteiksi.
Onneksi kuitenkin ovat lukuisat diabeetikot itse huomanneet että he paranevat ilman lääkitystä vähentämällä voimakkaasti leivän, riisin, pastan, makeisten ja sokeripitoisten juomien nauttimista vaan syövät itsensä sensijaan kylläiseksi lihasta, kalasta, kananmunista, ja aidoista meijerituotteista.
Uffe Ravnskov
lääketieteen tohtori, dosentti, riippumaton tutkija,Lund
Karl E Arfors
professori emeritus, aikaisemmin explorativ tutkimuspäällikkö Pharmacia AB
Christer Enkvist
Aikaisemmin maakäräjien ylilääkäri, SBU:n aikaisempi jäsen
Björn Hammarskjöld
ylilääkäri
Tore Persson
lääkäri
Tore Scherstén
professorri emeritus, aikaisemmin valtion lääketieteellisen tutkimusneuvoston pääsihteeri.
Ralf Sundberg
dosentti
Jørgen Vesti Nielsen
ylilääkäri
Lähde:
http://www.dn.se/debatt/sa-blir-aldersdiabetiker-friska-utan-medicinering?rm=print
http://www.dn.se/debatt/sa-blir-aldersdiabetiker-friska-utan-medicinering
Oma kommenttini: Uskoisin että väite että diabeetikko paranee on helposti tulkittavissa väärin. Oireet katoaa mutta siellä se vaanii jos palaa entisiin (esim. Suositeltuihi) ravintotottumuksiin.
