Huh 4. 2011
Yli 30 vuotta olemme olleet varovaisia terveytemme vuoksi rasvaisen ruoan suhteen ja tulleet sairaammiksi. Nyt kuitenkin leviää uusi sanoma tutkijoilta, lääkäreiltä ja potilailta. Syö rasvaa niin saat terveytesi takaisin. Jännittävä tarina siitä kuinka rasvasta tuli terveellistä-aivan kuin ennen.
Lääkäri: Loistavaa, potilaat ovat laihtuneett ja monet vaivat ovat poissa.
Me länsimaalaiset emme viimeisen 30 vuoden aikana ole syöneet itseämme ylipainoisiksi vaan samalla myös sairaiksi.
2-tyypin diabetes katsotaan tänä päivänä krooniseksi sairaudeksi ja melkein väistämättömäksi sairaudeksi monilla vanhemmilla ja ylipainoisilla. Vaikka olemme syöneet vähemmän ja vähemmän tyydytettyä rasvaa josta meitä on varoitettu tulevat yhä useammat ylipainoisiksi ja saavat sairauksia kuten diabetes2.
Sitä että ranskalaiset syövät paljon rasvaisia juustoja eivätkä sairastu sydäntauteihin on kutsuttu ranskalaiseksi paradoksiksi, poikkeukseksi joka vahvistaa säännön.
Nyt on kuitenkin näyttäytynyt että rasva ei olekkaan niin vaarallista kuin uskottiin. Rasvan syöminen ja hiilihydraattien vähentäminen tekeekin sinut terveemmäksi.
Yhä useampi lääkäri jotka käsittelevät potilaitaan vähähiilihydraattisella ruokavaliolla (vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän rasvaa) kertoo kuinka potilaat paranevat ja riskitekijät esim. sydän sairauksiin ja diabetekseen pienenee.
Norjalainen lääkäri Sofia Hexeberg oppi opiskellessaan että tyydytetty rasva ja kolesterooli on vaarallista terveydelle ja että vähärasvainen ja runsaskuituinen ravinto on hyväksi. Hänestä itsestään tuli vegeteriaani juuri näistä syistä ja sitä riitti 15 vuotta ennekuin hän tutustui vähähiilihydraattiseen ravintoon. Mitä enemmän hän luki, sitä vakuuttuneemmaksi hän tuli siitä että vähärasvainen ja runsashilihydraattinen ravinto oli väärin. Lopulta hän testasi vähähiilihydraattista raviontoa itseensä syömällä lihaa ja huomattavasti enemmän rasvaa kuin mitä hän oli syönyt aikaisemmin. Hiilihydraatit hän sai lähinnä vihanneksista, marjoista, pähkinöistä ja meijerituotteista. Sofien vatsavaivat, närästys ja jatkuva nälkä samoin makeanhimo katosi ja mieliala parani.
”Todella vakuuttuneeksi tulin kun aloin käsitellä potilaitani vähäähiilihydraattisella ravinnolla. On ollut todella loistavaa nähdä kuinka kaikki nämä potilaat ovat laihtuneet ja päässeet eroon monista vaivoistaan ja sairauksista ainoastaan muuttamaalla ruokavaliota. Suurin osa diabetes2 potilaista voi lopettaa lääkityksensä ja saavat kokonaan uuden elämän.”
Sofie Hexbergin uudessa kirjassa ”Uusi elämä oikealla ruokavaliolla-terveeksi LCHF:llä” on potilaskertomuksia siitä kuinka hänen potilaansa ovat parantuneet ylipainosta, korkeasta verenpaineesta, parantaneet diabeteksensa ja saaneet tasaisen verensokerin. Jokut muut ovat päässeet eroon esimerkiksi fibromyalgiasta, artroosisita, PCOS:stä ja migreenistä. LCHF ruokavaliolla näyttää olevan positiivinen vaikutus moniin sairauksiin.
Sofie Hexberg selittää asian niin että meidät on luotu syömään ravintoa joka pääasiassa koostuu lihasta, kalasta, kananmunista, vihanneksista, marjoista ja pähkinöistä. Se on ravintoa joka sopii kehollemme. Kun syömme ravintoa mikä parhaiten sopii meille niin pysymme myös terveinä. Se on ravintoa jota olemme syöneet suurimma osan kehityksemme ajasta. Luonnonkansoilla, jotka yhä edelleen syö näin ei ole meidä hyvinvointisairauksiamme. Jos he muutaavat ravintonsa samanlaiseksi kuin meillä seuraa sairaudet mukana.
Se mikä ennen kaikkea erottaa nykyaikaisen, länsimaisen ravinnon alkuperäisestä on hiilihydraattien laatu. Olemme olleet maanviljelijöitä vain pienen ajan kehityksemme aikana ja viljatuotteet ovat uusia meille. Riisi, coucous, bulgur, pasta, leipä ja muut jauhotuotteet muutamana esimerkkinä. Vaikka olemme syöneet niitä vain hyvin lyhyen ajan niin niitä on väitetty tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi meille ja luonnolliseksi osaksi ravintoamme. Saman aikaan on rasvaa, varsinkin tyydytettyä, väitetty vahingolliseksi ja sairauksia aiheuttavaksi.
Nyt kuitenkin sekä uusi tutkimus, vähähiilihydraattisen ravinnon kannattajat ja diabeetikot ovat huomanneet että väitteet eivät pidä paikkaansa.
On järkeenkäypää kun diabeetikko jättää pois sokerin ja hiilihydratin ravinnostaan niin veren sokeri laskee.Niin käsiteltiin diabeetikkoja ennenkuin diabeteslääkkeet keksittiin. Kuinka paljon hiilöihydraatteja diabeetikko sietää on yksilöllistä. Jotkut voivat kokeilla syödä 10-20 ngrammaa päivässä saadakseen terveysvaikutuksen. Terveet ja fyysisesti aktiiviset sietävät ehkä 50-70 grammaa sanoo Sofie Hexeberg.
Kun vähennät hiilihydraatteja niin sinuu tulee täyttää energiavarastoasi siitä toisesta suuresta energialähteestä, rasvasta. Monista se tuntuu väärältä ratkaisulta, rasvalla pelottelu on jättänyt jälkensä. Olemmehan saaneet oppia että rasva ja erityisesti tyydytetty rasva on vaarallista koska se nostaa veren kolesteroolia, lihottaa ja sairastuttaa meidät diabetes2:een ja sydän- ja verisuonisairauksiin.
Sen jälkeen kun saimme modernit ravintosuositukset on diabetes2 ja ylipainoongelma kasvaneet voimakkaasti. Samaan aikaan on rasvankulutus pienentynyt ja hiilihydraattien kulutus lisääntynyt. Näillä on aivan selvä yhteys sanoo lääkäri jaj tutkija Uffe Ravnskov.
Hän on monien vuosien ajan kritiosoinut rasva- ja kolesteroolineuvoja mm. Artikkeleissa Lääkärilehdessä ja kirjoissaan, ”Rasva ja kolesterooli on terveellistä” ja Kuinka kolesteroolimyyttiä pidetään hengissä”. Hän huomauttaa että luulo rasvan vaarallisuudesta perustuu amerikkalaisen Ancel Keysin vääristeltyyn tutkimukseen 50-luvulla ja poliittisiin päätöksiin. Ancel Keys uskoi kolesteroolin olevan vaikuttajana sydän- ja verisuonisairauksissa ja että syömällä vähemmän tyydytettyä rasvaa voisimme laskea kolesteroolia jonkun verran. Se mitä hän ei tiennyt on että vähärasvainen ruokavalio laskee hyvää kolesteroolia ja nostaa pieniä ”ilkeitä” LDL partikkeleita jotka vaikuttavat nostavan sydän- ja verisuonisirauden riskiä. Ravnskov sanoo että ei löydy yhtään tieteellistä tutkimusta joka todistaisi vähärasvaisen ruokavalion hyödyn, kaikkein vähiten diabeetikolle.
Viimeisimmässä raportissaan ”Diabeetikon ruokavalio” SBU, Ruotsin valtion oma tarkastuselin, toteaa että suositus diabeetikon ruokavalioksi on hyvin heikolla pohjalla tieteellisesti. Ei yksinkertaisesti löydy tieteellistä aineistoa tukemaan ruokavaliota ja siitä huolimatta on vähärasvaista ja runsashiilihydraattista ruokavaliota suositeltu diabeetikolle vuosikymmeniä.
Nykyinen tutkimus näyttää että hiilihydraattien vähentäminen on hyväksi diabeetikolle (D2). Heidän painonsa putoaa ja he pääsevät eroon lääkityksestään edellyttäen että he noudattavat ruokavaliota. Kaikki riskitekijä pienenevät, sanoo Ravnskov.
Se oli juuri vähähiilihydraattinen, runsasrasvainen ruokavalio mitä suositeltiin diabetes2:ssa ennen kuin saimme päähämme että tyydytetty rasva on vaarallista.
Väitökselle tyydytetyn rasvan, kohonneen kolestroolin ja verisuonien kalkkeutumisen yhteydestä ei Ravnskov myöskään anna paljon painoa.
Ei löydy tutkimuksia joissa kolestreroolin ja kalkkeutumisen yhteys olisi näytetty toteen. Jos ihmisellä on matala tai korkea kolestrerooli on täysin merkityksetöntä. Ne joilla on matala kolesterooli saavat kalkkeutumia yhtä usein kuin ne joilla on korkea kolesterooli.
Useat tutkimukset ovat sitäpaitsi näyttäneet että korkea kolesterooli ei nosta sydän. Ja verisuonitautien riskiä vanhoilla ihmisillä tai naisilla . Nuorten ja keski-ikäisten miesten kohdalla se on riskitekijä mutta se ei tarkoita sitä että se on itse syy. Kolesterooliarvo ei ole stabiili vaan siihen vaikuttaa mm. stressi. Siksi on helppoa vetää vääriä johtopäätöksiä. Jopa elintarvikelaitoksen kotisivulla käytetään varovaista ilnmaisua nykyisin koskien tyydytetyn rasvan ja verisuonten kalkkeutumisen yhteyttä. Siitä huolimatta väitetään yhä edelleen että tyydyttynyt rasva on vaarallista Perusteina viitataan tutkimusraportteihin jotka ovat näyttäneet että tyydytetty rasva EI NOSTA SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN RISKIÄ!!
Ne jotka tienaa rahaa meidän tyydytetyn rasvan pelosta ovat tietty osa elintarviketeollisuudesta ja varsinkin lääketeollisuus. 1980 luvun alussa tuli markkinoille statiinit, kolesteroolia alentavat lääkkeet. Niitä suositelltiin kaikille joilla kokonaiskolesterooli oli yli 5mmol/L. ja niin tehdään yhä edelleen. Kuitenkin monilla täysin terveillä ihmisillä on korkeampi kolesterooli kuin se. Yhtä äkkiä heidät lasketaankin sairaiksi.
Terveelle ihmiselle statiineista on enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Niille joilla on ollut sydäsairaus on hyöty hieman parempi mutta ei suuri. Englantilainen tutkimus johon osallistui 200 000 tervettä ihmistä jotka saivat statiineja näytti että se voitto mikä saatiin vähemmillä sydäninfarkteilla oli vähäisempi kuin ne vakavat komplikaatiot mitä lääke aiheutti. TÄMÄ ON MODERNIN AJAN SUURIN LÄÄKITYSSKANDAALI, sanoo Ravnskov.
Ruotsissa on suosituin lääke korkeaa kolesteroolia vastaan nimeltään Lipitor. Vuonna 2005 se oli toisellä sijalla eniten myytyjen lääkkeiden listalla.
Näin toimii kolesterooli (Uffe Ravnskov)
Kolesterooli on yksi tärkeimmistä aineista kehossamme. Ilman sitä ei se ei voi rakentaa soluja tai soluseinämiä. Kaikki solusi pystyvät tuottamaan kolesteroolia ja myös maksa auttaa siinä prosessissa. Jos syöt vähän kolesteroolia niin kehosi tuottaa enemmän ja jos syöt paljon siirtyy kehosi kolesteroolituotanto säästöliekille.
Kolesteroolimolekyyli on esiaste pitkässä ketjussa tärkeitä aineita, esimerkiksi sukupuolihormoonit ja D-vitamiini.
Kolesterooli kulkeutuu veressä soluihin. Kuljetus tapahtuu erilaisina lipoproteiini”paketteina”, näitä kutsutaan nimillä HDL (=hyvä kolesterooli) ja LDL=(paha kolesterooli).
HDL-paketit kuljettavat kolesteroolia verestä maksaan ja LDL-paketit toiseen suuntaan, soluihin.
Monia vuosia on LDL:ää katsottu pahaksi. Totuus on se että suurin osa tutkimuksista näyttää sen että korkea LDL ei ole riskitekijä. On suuria ja pieniä LDL partikkeleita ja se on pienien partikkeleiden lukumäärä joka osoittaa suurempaa riskiä sydäninfarktiin. Se ei sinällänsä tarkoita sitä että juuri niissä on syy.
Jos syö paljon tyydytettyä rasvaa niin pienten LDL partikkeleiden määrä vähenee. Jos syö paljon hiilihydraatteja niin pienten LDL partikkeleiden määrä nousee. Täysin päinvastoin kuin mitä voisi olettaa.
Uset tutkimukset ovat osoittaneet että vanhemmat ihmiset joilla on korkea kolesterooli elävä pidempään ja Ranskov tarkoittaa että mitään huonoa kolesteroolia ei ole olemassakaan vaan korkea kolesterooli on sen sijaan terveellinen, mm siitä syystä että se suojaa meitä tulehdussairauksilta.
Mitä tapahtuu kun syöt hiilihydraattia?
Hiilihydraatti on sokeria tai tärkkelystä viljasta, perunasta tai juurikkaista.
Hiilihydratit muuttuu glukoosiksi ja joutuvat nopeasti vereen. Keho reagoi valmistamalla hormoonia nimeltä insuliini joka pitää huolen siitä että sokeri joutuu soluihisi ja käytetään enegriana.
Paljon hiilihydraatteja sisältävän ruoan jälkeen ei solut pysty ottamaan kaikkea sokeria joka silloin varastoidaan kehon lihaksiin ja maksaan. Jos sielläkin on täyttä varastoituu sokeri rasvasoluihisi.
Insuliini vähentää myös rasvan palamista.
Lähde: EXPRESSEN, sunnuntai 2011-04-03
Lisäys: Sofie Hexebergin menestystapaus potilaan painonhallinnassa:
-170kg 2 vuodessa LCHF ruokavaliolla
http://www.kostdoktorn.se/minus-168-kilo-med-lagkolhydratkost
