Terveenä ja kylläisenä LCHF (VHH) ruokavaliolla

Jou 7. 2011

Myös Suomen Diabetesliiton sivuilla on käypähoitosuositusta päivitetty tänään 2011-12-07):

linkki

”Ruokavalio

Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin koko väestölle: vähän kovaa ja kohtuullisesti pehmeitä rasvoja, runsaasti kuitua ja vähän suolaa. Tyypin 1 diabeetikoilla korostuu ruoan, liikunnan ja insuliinin yhteen sovittaminen. Tyypin 2 diabeetikoilla keskeisiä taas ovat painonhallinta sekä sydän- ja verisuonitautien vaaraan vaikuttavat ravintotekijät, erityisesti ruokavalion sisältämän rasvan tyyppi. Kuitupitoisista lähteistä saatavien hiilihydraattien osuuden tulisi olla noin puolet kokonaisenergian saannista. Vähähiilihydraattisen ruokavalion ja kohtuullisesti rasvaa sisältävän ruokavalion teho painonhallinnassa eivät eroa toisistaan”

Vertaa Ruotsissa julkaistuun diabeetikon ruokavaliosuositukseen, löydä 5 virhettä.

”Entisten suositusten mukainen ravinto (sivu 16)

.Vähärasvainen, terveellisyysmerkintöineen ja lautasmalleineen. Neuvo jota on jaettu 80-luvulta lähtien ja tuloksena on ollut uusia ennätyksiä liikalihavuustilastoissa joka vuosi. Haitat vaikuttavat selviltä myös Sosiaalihallitukselle. Sivulla 16 varoitetaan rasvan korvaamisesta makeilla korpuilla, mehuilla ja limsoilla sekä tärkkelyspitoisilla elintarvikkeilla kuten leipä, aamiaismurot tai ryynit. Nämä nostavat verensokeria ja vaikeuttavat painonhallintaa.”

”Toisinsanoen ei mikään loistava suositus lautasmallille. Itse asiassa Sosiaalihallitus kirjoittaa että Elintarvikelaitoksen (vrt. THL) neuvot voivat aiheuttaa huonommat verensokerit ja painon nousun diabeetikolle.”

Jou 6. 2011

Mitä diabeetikon tulee syödä? Tänään tuli Sosiaalihallituksen asiantuntijoiden vuosien valmistelun ja työn jälkeen uudet ohjenuorat sairaanhoidolle.

Linkki

Vanhat neuvot rasvan vaarallisuudesta ovat vailla tieteellistä perustetta ja ovat väistymässä, mutta mitä tilalle.? Tilanne on sekava.

Kysymys on, tulevatko Sosiaalihallituksen uudet ohjeet vähentämään sekaannusta. Vahojen rasvanpelkoisten suositusten sijaan tarjotaan nyt (vähintään) neljä eri mahdollisuutta sairaanhoidon neuvoksi diabeetikolle. Yksi niistä on tässä yhteydessä vallankumouksellinen.

Neljä päävaihtoehtoa:

Entisten suositusten mukainen ravinto

Maltillinen VHH

Välimeren ruokavalio

Perinteellinen diabetikon ruokavalio matalalla glykemisellä indexillä (GI)

Entisten suositusten mukainen ravinto (sivu 16)

.Vähärasvainen, terveellisyysmerkintöineen ja lautasmalleineen. Neuvo jota on jaettu 80-luvulta lähtien ja tuloksena on ollut uusia ennätyksiä liikalihavuustilastoissa joka vuosi. Haitat vaikuttavat selviltä myös Sosiaalihallitukselle. Sivulla 16 varoitetaan rasvan korvaamisesta makeilla korpuilla, mehuilla ja limsoilla sekä tärkkelyspitoisilla elintarvikkeilla kuten leipä, aamiaismurot tai ryynit. Nämä nostavat verensokeria ja vaikeuttavat painonhallintaa.

Toisinsanoen ei mikään loistava suositus lautasmallille. Itse asiassa Sosiaalihallitus kirjoittaa että Elintarvikelaitoksen (vrt. THL) neuvot voivat aiheuttaa huonommat verensokerit ja painon nousun diabeetikolle.

Maltillinen VHH (sivu 18)

Tämä on vallankumouksellinen, siteeraus suoraan raportista:

Viime vuosina on maltillinen VHH-ruokavalio yhä suuremmassa määrin ollut tieteellisen tarkastelun kohteena. Useimmissa tutkimuksissa on maltillisen VHH-ruokavalion tehoa diabetespotilaisiin tutkittu.

Ravinto koostuu lihasta, kalasta, kuoriaisista, kananmunasta, vihanneksista, palkokasveista ja vegetabiilisista proteiineista samoin voista ja oliiviöljystä tulevasta rasvasta. Ravintoon kuuluu vähemmän sokeria, leipää, perunaa, juurikkaita ja riisiä kuin perinteiseen diabeetikon ruokavalioon. (kostdoktorn:in lisäys)

Ruokavaliota joka pitkälle muistuttaa maltillista VHH-ruokavaliota suositellaan kansainvälisesti useammalta taholta liikalihavuudesta kärsiville ja potilaille joiden insuulivaste on heikentynyt.

VHH-ruokavaliolla on helpompi välttää verensokerin nousu ruokailun jälkeen.

Maltillisella VHH-ruokavaliolla voi olla hyvä vaikutus diabteksessa. VHH-ruokavaliolla on positiivinen vaikutus pikään sokeriin (HbA1C), painoon ja veren rasvaarvoihin. Se nostaa HDL-kolesterolia matalasta HDL-kolesterolista kärsivillä potilailla.

Juhlimisen arvoinen esitys Sosiaalihallitukselta.

Vaikka Sosiaalihallitus taiteilee ”maltillisella VHH-ruokavaliolla” (30-40% hiilihydraatteja ja suurimaksi osaksi tyydyttämätöntä rasvaa) niin luettuasi ylläolevan lauseen ravinnosta pariin kertaan niin huomaat että se sisältää melkein juuri sen mitä diabeetikon tulee syödä. Suositus Sosiaalihallitukselta joka on juhlimisen arvoinen.

Tiukka VHH-ruokavalio kuten esim.LCHF (sivu 24)

Paljon jaarittelua pitkäaikaistutkimuksen puutteesta (Veijo)

Toinen muutos parempaan.:

Missän ei mainita velvollisuudesta yrittää saada potilas luopumaan tiukasta VHH-ruokavaliosta. Ei myöskään esitetä mitään todisteita kyseisen ruokavalion vaarallisuudesta terveydelle. Sen sijaan tulee sairaanhoidon tiedottaa ja valvoa ravinnon tehoa.

Jos potilas valitsee tiukan VHH-ruokavalion niin on erittäin tärkeää että terveyden- ja sairaanhoito pystyy antamaan tietoa kyseisen ravinnon koostumisesta, samoin valvoa potilaan terveystilaa ja ravinnon vaikutusta (kostdoktorn:in lisäys)

Erittäin tärkeää (aivan oikein) on että potilas joka on insuliini- tai vastaavalla lääkityksellä on tietoinen vaarasta saada liian alhainen verensokeri tiukalla VHH-ruokavaliolla. Lääkinnän tarve voi vähentyä huomattavasti vaikka Sosiaalihallitus ei asiaa niin ilmaisekkaan.

Loppulause:

Monet tulevat valittamaan sitä että vanhat huonoiksi osoittautuneet ajatukset ovat mukana. Samoin sitä että Sosiaalihallitus ei heti suosittele tiukaa LCHF ruokavaliota kaikille diabeetikoille. Täytyy kuitenkin olle sen verran realisti että ymmärtää sen että sitä ei ollut edes odotettavissa, VIELÄ.

Tämän tyyppiset muutokset vievät aikaa, on turha odottaa täyskäännöstä kerralla. Käytännössä vaaditaan muutamien vanhojen asiantuntijoiden eläkkeelle siirtyminen ja korvaaminen nuoremmilla, uuteen ajatteluun pystyvillä.

Asiassa on paljon positiivistakin.:

Iso askel oikeaan suuntaan.

Sosiaalihallitukse uudet suositukset lyövät toisinsanoen jalat alta lautasmallilta ainoana ravintosuosituksena. Sen sijaan avataan useille uusille mahdollisuuksille kuten maltilliselle VHH-ruokavaliolle jonka kuvaus raportissa kuulostaa hyvältä.

Sen lisäksi informoidaan tiukemmasta VHH-ruokavaliosta (LCHF) (järkeville) potilaille jotka sen valitsevat.

Tulos ylläolevasta? Monelle dietistille (ravintoasiantuntijalle) on lisäkoulutus tarpeen potilaiden terveyden parantamiseksi. Tervetuloa asiasta kertoville sivuille!

Asiasta kiinostuneet terveyden ja sairaan hoidon parissa työskentelevät voivat hakea lisätietoa esim täältä:

http://www.kostdoktorn.se/kategori/diabetes

http://www.dietdoctor.com/category/health-problems/diabetes?mod=show-categories

http://lchf3356.blogit.fi/diabeteksesta/diabeetikon-keittokirja-1917/lchf-ruokavalion-vaikutuksesta-diabeeteksessa/

samoin Antti Heikkilän ja karppajien sivuilta.

Lähde

Jou 3. 2011

Haluatko tietää enemmän LCHF/VHH ruokavaliosta liikalihavuuden ja diabeteksen hoidossa? Asian selittää ehkä kaikkein parhaiten ja innostuneemmin tohtori Mary Vernon.

Vernon on yksi maailman eturivin asiantuntijoita liikalihavuuden ja diabeteksen käsittelyssä/hoidossa

Hän työskentelee USA:ssa perhelääkärinä, kouluttaa lääkäreitä vähähiilihydraattisen ravinnon kohdalla ja on aktiivi ja aikaisempi American Society of Bariatric Physicians (lääkärit jotka ovat specialisteja ylipainon hoidosaa) puheenjohtaja.

Haastattelu on Andreas Eenfeldtin (kostdoktorn) äskettäin tekemä (ASBP-konferensen i Las Vegas)

Linkki

Lok 7. 2011

Vähähiilihydraattisesta ravinnosta:

Uskon että siihen miten suhtaudumme terveyskysymykseen ruoan kohdalla on tulossa suuri muutos. Asiantuntijat ovat monia vuosia varoittaneet rasvasta, erityisesti tyydytetystä. Lisääntyvä tutkimus näyttää kuitenkin että he ovat täysin väärässä.

Kaksi suurta muutosta yhteiskunnassa ovat ravistelleet ravintotutkimusta. Evidence Baced Medicine (EBM) ja internet. EBM:n voittokulku on on muuttanut paljon lääkityksen kohdalla. Aikaisemmin ei auktoriteettteja voitu kyseenalaistaa, ”professori ona sanonut niin” ja silloin se oli niin. EBM tekee sen että yhtääkkiä kyseenalaistaminen ja perusteiden vaatimeinen on mahdollista. Sen lisäksi avoin internet tekee mahdolliseksi kenelle tahansa lukea alkuperäisartikkeleita ja vetää omia johtopäätöksiä.

Tutkimus osoittaa että VHH:lla saavutetaan parempi painonhallinta kuin vähärasvaisella. VHH:lla on parempi vaikutus metabolisen oireyhtymän hoidossa kuin vähärasvaisella. Pidempiaikaisi tutkimuksia ei ole paljoa mutta mielestäni löytyy riittävästi tietoa VHH:n suosittelemiseksi sairauksissa kuten: metabolinen oireyhtymä, 2-tyypin diabetes, ylipaino, ja sydän- ja verisuonisairaudet.

Lähde

Lok 2. 2011

Ohjeet suoraan diabetesliitosta:

Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen, Diabetesliitto

Diabeteskeskuksen keittiön emäntä Anja Majala-Eklund

Käytä eläinkunnan tuotteita kohtuudella. Riittävän määrän proteiinia eli valkuaisaineita saa selvästi pienemmästä määrästä lihaa ja leikkeleitä kuin mitä suomalaiset keskimäärin syövät. Samalla säästät rahaa ja luontoa.

Valitse peruskäyttöön noin 60 prosenttia rasvaa sisältävä jääkaappimargariini. Sitä voi käyttää leivän päällä, paistamiseen ja leivontaan, eikä erilaisia rasvarasioita kerry jääkaappiin vanhenemaan.

Ruuanlaitossa öljyksi kannattaa valita tavallista, edullista rypsiöljyä. Kallis kylmäpuristettu oliivi- tai rypsiöljy ei ole yhtään terveellisempää.

Erityisesti talvella kasviksista kannattaa valita kotimaisia juureksia, kaalia ja sipulia. Niillä saa helposti kasaan suositellut puoli kiloa kasviksia päivässä, ilman että rahaa tarvitsee tuhlata kalliisiin lehtisalaatteihin tai ulkomaisiin tomaatteihin.

Hyödynnä pakastekasviksia, kun tuoreet ovat kalliita. Ne ovat usein tarjouksessa, ja koko pussi on sellaisenaan käyttökelpoista ilman esimerkiksi kuorimisesta aiheutuvaa hävikkiä.

Jos kevyttuote on kalliimpi kuin tavallinen tuote, osta tavallinen tuote, mutta syö sitä vähemmän kerralla. Esimerkiksi siivusta edullista edamjuustoa voit saada vähemmän rasvaa kuin kahdesta siivusta tavallista kevytjuustoa. Monet kevyttuotteet ovat tosin nykyisin jo samanhintaisia kuin tavalliset tuotteet.

Pakasta leivät kerta-annoksen kokoisissa erissä, ei kokonaisena. Näin voit sulattaa juuri sen määrän leipää kuin tarvitset, eikä leipä kuivu pois heitettäväksi.

Leivän päälle riittää höysteeksi pelkkä kasvimargariini.

Rasvaton maito ja piimä ovat kalsiumin lähteinä edullisempia ja vähemmän ympäristöä kuormittavia kuin juustot.

Arkisin kahvipöydässä pulla ja kääretorttu ovat edullisia ja vähärasvaisia valintoja. Leivonnaisia voi vielä keventää marjoilla.

Älä koskaan mene vatsa kurnien ruokakauppaan. Nälkäisenä tulee helposti tehtyä heräteostoksia, eikä elintarvikkeiden hintoja tai ravintosisältöjä jaksa vertailla. Heräteostoksia vähentää myös kotona tehty kauppalista.

Itse tehty kiisseli ei paljon maksa. Tee kerralla isompi määrä kiisseliä, niin voit syödä sitä jälkiruokana, välipalana, iltapalan osana ja aamupuuron kanssa. Kiisseli säilyy pari päivää jääkaapissa, jos tarjoiluastiaa ei pidetä pöydällä aterioiden ajan vaan kerta-annos otetaan jääkaapista.

Tee kerralla ruokaa 2–3 aterialle ja pakasta ylijäävät annokset heti valmistamisen jälkeen, jotta esimerkiksi lihapullat eivät katoa jääkaapista iltanaposteluna.

Juurespalat ja perunat kypsyvät uunissa samalla kuin broilerin koivet, jauhelihamureke tai muu uuniruoka. Näin saat kasvislisäkkeen sähköä säästäen.

Pataruuat ja keitot tulevat edullisiksi, jos valmistuksessa käyttää runsaasti kasviksia (esimerkiksi suomalaisia juureksia ja tarjouksessa olevia pakastekasviksia) ja niukasti lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita.

Jätä ruuan santsaaminen vähemmälle. Yksikin tähteeksi jäänyt annos kannattaa pakastaa kiireisen päivän varalle tai evääksi työpaikalle. Jos et voi pakastaa tai muuten myöhemmin hyödyntää tähteeksi jäänyttä ruokaa, on hyvä muistaa, että rahaa ei säästy, jos syöt enemmän kuin tarvitset. Tällöin kompostiastia on terveyden kannalta parempi valinta.

Täyttä puutaheinää kun katsotaan mitä nykyinen ravintotutkimus ja diabeetikkojen oma kokemus LCHF/VHH ruokavaliosta kertoo.

Reseptit ovat suoranainen painajaisuni diabeetikolle joka ei tavalla tai toisella siedä sokeria=hiilihydraatteja.

Verrattavissa täysin seuraavaan älytömyyteen kuinka diabeetikolle vastataan:

”Voinko syödä 2 kg banaaneja päivittäin?”

Hei!

Oletan, että kysyjä on diabeetikko.

Kyllähän diabeetikko voi syödä päivässä vaikka 2 kg banaaneja, mutta silloin pitää normaalioloissa jättääkin muut hiilihydraatin lähteet miltei kokonaan pois, koska 2 kg:sta banaaneja tulee hiilihydraatteja n. 250 g ja energiaa n. 1000 kcal. Jos pyritään siihen, että hiilihydraateista saatava energia on noin 50 % kokonaisenergiansaannista, tulee loput 1000 kcal saada proteiinista ja rasvasta.

Jos 2 kg banaaneja lisätään normaaliin ruokavalioon, lisääntyy sekä energian- että hiilihydraattien santi liikaa. 1 iso banaani painaa noin 200 g eli 2 kg:aan mahtuu noin 10 isoa banaania. Yhdessä isossa banaanissa on noin 25 g hiilihydraatteja, mikä pitää huomioida ateriainsuliiniannostelussa.

Jos henkilö haluaa välttämättä syödä päivässä 2 kg banaaneja eli 10 isoa banaania, voisi ne jakaa vaikkapa seuraavasti:

– Aamupala: 1,5 banaania (37,5 g hiilihydraatteja)

– Aamupäivän välipala: 1 banaani (25 g hiilihydraatteja)

– Lounas: 2,5 banaania (62,5 g hiilihydraatteja)

– Iltapäivän välipala: 1 banaani (25 g hiilihydraatteja)

– Päivällinen: 2,5 banaania (62,5 g hiilihydraatteja)

– Iltapala: 1,5 banaania (37,5 g hiilihydraatteja)

Yhteensä 250 g hiilihydraatteja

Banaanien lisäksi aterioille tulee siis lisätä kasviksia, lihaa, kanaa, kalaa tai leikkeleitä, ruokaöljyä sekä pieniä määriä täysjyväviljaa puuron, leivän, täysjyväriisin tai -pastan tai perunan muodossa sekä maitovalmisteita.

Tämän tyyppinen ruokavalio sopii esim. ns. hiilihydraattitankkausvaiheessa joissain pitkäkestoisissa urheilumuodoissa.

Aurinkoista kesää!

Tuula Heikkinen

laill. Ravitsemusterapeutti

Linkki

Syy 18. 2011

Ruotsissa on esitetty uusia diagnoosirajoja raskausajandiabeeteksessa. Syynä on HAPO-tutkimus jossa havaittiin lapsista tuli suuria ja synnytyskomplikaatioita esiintyi enemmän jopa vallitsevien diagnoosirajojaen alapuolella.

Arvion mukaan noin 18% raskaana olevista saa diagnoosin raskausajandiabetes uusilla diagnoosirajoilla. Tämä on kaksinkertainen määrä verrattuna nykyiseen. Pystyykö hoitokoneisto hoitamaan nämä kaikki? Sen lisäksi että raskauden aikana kontrolloidaan verensokeri pitäisi myös raskauden jälkeen kontrollia jatkaa vuosittain ettei henkilö kehittäisi diabetes2:sta tulevaisuudessa.

Monella taholla keskustellaan asiasta. Löytyykö valmius heistä huolehtimiseksi joilla on vähän kohonneet verensokeriarvot ja minkätyyppisiä komplikaatioita lopulta pystytään ehkäisemään ja mihin hintaan.

Minä saan toisen tyyppisiä kysymyksiä aiheesta. Miksi niin monella on kohonnut verensokeri? Onko syynä ylipaino? Onko syynä ruoka jota syön? Tärkein kysymys on kuitenkin: millaisen ravintosuosituksen antaisimme näille naisille?

Kuulin juuri raskaana olevasta naisesta joka oli turhautunut korkeista verensokeriarvoistaan. Kuitenkin hän oli syönyt juuri kuten Elintarvikelaitos suosittelee: hedelmiä välipalana, kevytjugurttia ja näkkileipää ilman voita aamiaiseksi jne. Mainittu ravinto tuskin laskee verensokeria.

Kaikki jotka aikaisemmin ovat lukenet kirjoituksiani tietävät että olen epäilevällä kannalla 2-tyypin diabeetikkojen verensokerimittauksien kohdalla. Raskausajandiabeteksesta kärsivien kohdalla saattaa verensokerin mittaus olla sopiva menetelmä. Kysymyksessä on rajoitettu jakso ja erittäin motivoitunut potilas. Mittaa verensokeri ennen ja jälkeen ruokailun. Mikä kohottaa verensokerisi? Vedä omat johtopäätöksesi. Uskon että vähähiilihydraattinen ravinto sopii täydellisesti raskausajandiabeteksen hoitoon Mitä sinä uskot?

Lähde: http://diabetesdoc.bloggsida.se/kost/graviditetsdiabetes-%E2%80%93-ett-vaxande-problem

Omia ajatuksiani:

”Kaikki jotka aikaisemmin ovat lukenet kirjoituksiani tietävät että olen epäilevällä kannalla 2-tyypin diabeetikkojen verensokerimittauksien kohdalla.” kirjoittaa Anders (dibetes.doc).

Täytyypä ottaa selvää hänen perusteluistaan lukemalla mitä hän on asiasta kirjoittanut. En pidä tippaakaan ajatuksesta joka nykyisin on vallalla että mittatikkuja ei annettaisi D2:lle (itsensä ravinnolla, ilman lääkitystä hoitavalle) enempää kuin 50kpl vuodessa. Käypähoidolla itsensä hoitavien joukosta ei tietenkään löydy ensimmäistäkään joka selviää ilman lääkitystä vaan koko homma tuntuu enemmän hyökkäykseltä meitä esim. LCHF-ruokavaliolla hoitavia vastaan. Tiedän että oma tarpeeni mittatikkujen kohdalla on noin 300 kpl/vuosi ja sen olen myös kertonut hoitajalleni ja onneksi olen saanut haluamani määrän. D2:lle on ja varsinkin itsensä ravinnolla ilman lääkitystä hoitavalle on tärkeää seurata että kaikki toimii. Olen enemmän sitä mieltä että kun kovalla lääkityksellä korjataan virheellisen ravinnon aiheuttama verensokerin nousu niin mittaus on D2:sten kohdalla kuten Anders epäilee.

Palaan tähän asiaan myöhemmin blogissani.

Kes 24. 2011

Pettymys odottaa

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lihavuusleikkaus+parantaa+kakkostyypin+diabeteksen/1135241167665

On vaikea ennustaa, erikoisesti jos haluaa ennustaa tulevaisuutta..

Uskoisin että suuri pettymys odottaa niitä jotka uskovat että kyseisellä leikkauksella parannetaan edes D2:nen.

Silmät auki professori. Kun mahalaukku leikataan niin pieneksi että sinne ei mahdu oikein mitään niin sinne ei mahdu kovin paljon hiilihydraattejakaan.

Leikkauksen tuloksena kuvattu ilmiö on täsmälleen sama kuin LCHF/VHH ruokavaliolla.

Miksi alistaa kansa leikkauskomplikaatioille kun sama saavutetaan oikella ravinnolla, unohtamalla viralliset ravintosuositukset.

Tou 8. 2011

http://www.expressen.se/nyheter/1.2427793/blev-forlamad-efter-operation

Artikkeli Expressenissä. Lindalla ei ollut ylipainoa mutta hänellä oli diabetes2. Hän sai neuvon tehdä gastric by pass-leikkaus diabeteksen hoitamiseksi. Seurauksena oli verenvuoto vatsassa ja sydämen pysähtyminen. Nyt hänellä on aivovaurio ja halvaantuneet jalat.

Olisikohan ollut parempi kokeilla LCHF ruokavaliota ensin. Tekikö lääkäri virkavirheen jollei hän tiedoittanut LCHF-ruokavaliosta ennen leikkausta? LCHF on Ruotsin Sosiaalihallituksen ”tieteeseen ja kokoemukseen perustuva hoitomuoto” D2:ssa.

Seuraan tapausta suurella mielenkiinnolla.