Terveenä ja kylläisenä LCHF (VHH) ruokavaliolla

Vuoropäiväpaasto ei laihduta paremmin kuin tasainen dieetti

Kyseinen artikkeli löytyy verkosta.

Sivulla myös viitteitä THL:n mannekiinin Laatikaisen juttuihin.

Kaikkea pa..kaa sitä kansalle syötetään. On mielestään vertailu nääntymisruokavalion ja jaksottaisen paaston välillä. Rahoittaja????

Enemmän uskottavaa:

Missä ero?

Jotkut väittävät että paaston teho perustuu pelkästään siihen että saat vähemmän kaloreita. Jos se pitäisi paikkansa niin mistä johtuu se valtava ero siiinä kuinka surkeita tuloksia kalorien vähentämisellä saadaan aikaan ja kuinka mahtavia tuloksia saavutetaan jaksottaisella paastolla?
Kalorivajausta on kokeiltu laihdutukseen lukemattomia kertoaja viimeisten vuosikymmenten aikana ja tuloksena on melkein aina epäonnistuminen. Paasto on kuitenkin osoittautunut tehokkaaksi. Mistä moinen johtuu?
Vastaus löytyy niistä edullisista hormonaalisista muutoksista jotka paasto saa aikaan mutta jota ei tapahdi kalorirajoitetulla säännöllisellä syömisellä. Vastaus löytyy paaston epäsäännöllisyydestä joka estää resistenssin

lue

Artikkeli

http://www.iltalehti.fi/diabetes/201706022200180620_di.shtml

“Potilaiden itse esille tuomat elämäntapojen muutostarpeet eivät nouse osaksi omahoidon ohjausta, vaan hoitajan näkökulma painottuu potilasasiakirjoissa enemmän”

Onko joku yllättynyt??? Asennetta kuvaa hyvin käymäni keskustelu siaraanhoitajan kanssa Vikingin lautalla. Puutuin hänen keskusteluunsa toverinsa kanssa koska kuulin täysiä älyttömyyyksiä heidän keksustelussaan D2:sta. kerroin oman kokemukseni D2:sena LCHF ruokavaliolla ja vastaukseksi tuli: “Älä ala höpöttämään kaik…en maailman älyttömyyksistä MINULLE-MINÄ OLEN HOITSU”.
(Ilman ilkeilyä, hoitsulla oli varmasti 20kg ylipainoa mutta sehän hoituu helposti koska hän on hoitsu)

“Järvisen mukaan kakkostyypin diabetesta sairastavat voivat parantaa poikkeavia laboratorioarvojaan tai jopa pysäyttää sairauden elämäntapamuutoksillaan.”

Laboratorioarvot paranee oikealla elämäntavanmuutoksella mutta ei diabetes mihinkään katoa joten elämänttavanmuutoksen tulee olla pysyvä-loppuikäinen.

“Näin ollen ohjauksessa nousevat esille aina samat muutostarpeet, eikä potilas kehity omahoidon osaamisessa.”

1. Potilas tarvitsee oikeaa ravintotietoa,

2. Potilas tarvitsee riittävästi mittausliuskoja mittariinsa voidakseen oppia ravinnon vaikutuksen itselleen ja havaitaksen kuinka pielessä hoidon jakamat neuvot ovat. Oma arvioini mittaliuskojen määrästä 200kpl/kk puolen vuoden ajan.

“- Potilas saattaa esimerkiksi sanoa, ettei voi liikkua ylipainon vuoksi. Tällöin potilasta voitaisiin ohjata esimerkiksi pyöräilemään tai uimaan, jolloin niveliin kohdistuva rasitus olisi hallittavissa. Tai jos potilas sanoo, ettei voi syödä terveellisesti, koska se on liian kallista, voitaisiin yhdessä käydä läpi perusruoka-aineita, joista voidaan valmistaa terveellistä ruokaa.”

Turhalla riehumisella on pilattu monen ylipainoisen laihduttamisen onnistuminen. Liikunnalla on mitätön vaikutus painonhallinnassa joten ravinto on huomattavasti tärkeämpi. Varo nääntymisruokavalioita esim, ravintolisillä.

Oikea ruoka ei välttämättä ole kallista. Käytä hyväksesi erikoistarjoiuksia-lyhyiä päivämääriä pakkauksissa- valmista itse kaikki ruokasi-äläkä sorru ravintolisiin (esim. Nutrilett ym. jotka halavat syöttää sinulle karamellejä)

Lue1

Lue2

Artikkelissa mainittu asenne on syyllinen diabeteshoidon täydelliseen epäonostumiseen

“Tavoitteita ei saavuteta” lausunto Diabetesliiton puheenjohtajalta.

Siitä huolimatta sama satuolu THL:n ja Diabetesliiton taholta vaan jatkuu.

Artikkelista:

“Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm myöntää nyt, että voilla ja muulla tyydytetyllä maaläinrasvalla pelottelu on vanhetunutta 1970-lukulaista ajattelua. Hänellä kesti viisi vuotta sulatella jo vuonna 2009 julkaistua meta-analyysia, joka osoitti kiistatta, ettei voi ja muu maitorasva tuki valtimoita. “Mä alan uskoa, että tämä on totta.[…] Kovat rasvat eivät ole valtimotautien itsenäisiä riskitekijöitä[…] Me ollaan ymmärretty asiat pikkasen väärin””, Fogelholm muotoilee nyt (marraskuussa 2014).”

Kauan tässä kestikin, vaan myönti tämä meidän professori vihdoinkin totuuden. Ihmeiden aika ei ole siis vielä ohi! Vielä, kun saataisiin pelastettua Ursula Schwabin ja Matti Uusituvan sieltä 70-luvulta tähän päivään, niin olisi se jo jotain!

lähde

asiasta muualla:

“Fogelholmin takinkäännös on katsottavissa videoidussa esitelmässä, jonka hän piti Skepsis ry:n tilaisuudesta keskiviikkona 5.11.2014, Tieteiden talon pääsalissa (Kirkkokatu 6, Helsinki), klo 18:00.
Tässä lyhyt leike, kesto noin 1 minuutti:
Fogelholm myöntää virheet kovan rasvan suhteen
Koko luento on tässä linkissä, kesto 1:19 tuntia. “

lue

Asia on vakavampi kuin ehkä ensinäkemältä asiaa enemmin ajattelematta vaikuttaa.

Olen jo vuosia kysynyt seuraavaa esim. THL:ltä ja Diabetesliitolta mutta vastausta ei ole tullut.

“Onko tyydyttynyt rasva todistetusti terveydelle haitallista?”

Jos vastaus on kyllä ja riittävät perusteet löytyy niin kaikkihan on niinkuin pitääkin.

Jos vastaus on ei niin kyseessä on vuosikymmenien suurin skandaali terveydenhoidossa.

Artikkeli vastaa painavalta taholta aivan selvästi “ei”.

Se mikä tekee asian vakavaksi on se että kun tyydyttyneen rasvan vahingollisuutta terveydellemme on levitetty totuutena ja samaan aikaan viralliset ravintosuositukset on sopeutettu perusteettomaan tyydyttyneen rasvan pelkoon niin tulokset ovat näkyvissä. Ylipainoisten ja diabeetikkojen määsrä kasvaa koko ajan ja siinä sivussa seurannaisairaudet.

Kun tyydyttynyttä rasvaa alettiin välttään niin sitä korvaamaan otettiin hiilihydraatit=sokeri.

Ruotsissa selkärangalla varustettuja lääkäreitä ja tutkijoita on onneksi jo sen verran että LCHF (VHH)-ruokavalion mollaaminen mediassa ja kärryiltä pudonneiden asiantuntijoiden taholta ei enää toimi. Asiallista tietoa virallisen ravintosuosituksen haitoista ja hiilihydraattien=sokerin vähentämisestä sekä LCHF ruokavalion hyödystä tulee päivittäin. Myös mediassa on otettu asiallinen kanta ja esim. suurimmilla päivälehdillä on ollut tieheään LCHF liitteitä.

Minun kysymykseni Suomeen on edelleen:

Kuinka kauan kansa antaa vastuuntunnottomien “ravintoasiantuntijoiden” kusettaa itseää ja uskoo roskalehdistön “uutisiin” jotka eivät hyödytä ainakaan kansaa.

Vuosien aikan keräämääni tietoa voit lukea blogistani mm.

Tyydyttyneen rasvan pelosta.

Tartutko
mieluummin suklaapatukkaan vai omenaan?

Maanantai
30.3.2015 klo 11.36

Seuraavan kerran kun tunnet olosi kurjaksi ja olet aikeissa tarttua
suklaapatukkaan, mieti kahdesti. Uuden tutkimuksen mukaan ne, jotka
nauttivat viisi tai enemmän kuin viisi annosta värikkäitä
kasviksia ja hedelmiä, olivat optimistisempia ja onnellisempia ja
heidän itsetuntonsa ja sinnikkyytensä olivat paremmalla tasolla
kuin suklaapatukoita mutustelleet verrokkiryhmäläiset.

Tartutko sinä mieluummin suklaapatukkaan vai omenaan? Oliko joskus
toisin? Miten muutit tottumuksiasi? Kerro kokemuksistasi. Voit myös
jättää yhteystietosi, jos sinua saa haastatella lisää aiheesta.

http://www.iltalehti.fi/laihdutus/201503300113623_lh.shtml

Blogissani
aikaisemmin

Monikaan
ei tykkää kun eri keskustelupalstoilla kirjoittaessani LCHF
ruokavaliosta väitän että hedelmät on syytä rinnastaa
karamelleihin. Useimmat uskovat syövänsä terveellisesti kun
ravinnossa on runsaasti hedelmiä. Tämä kuitenkin on yksi
suurimmista kompastuskivistä esimerkiksi kun yrität laihduttaa,
puhumattakaan diabeetikon ruokavaliosta.

Saat
kuulla usein että sinun tulee syödä enemmmän hedelmiä ja
vihanneksia. Jostain syystä nämä on alettu samaistamaan. Onko
sitten hedelmät ja vihannekset saman arvoisia ravintona?

Katsotaanpa
parsakaalia http://www.fineli.fi/food.php?foodid=324&lang=fi

100gr
parsakaalia sisältää:

2
gr hilihydraatteja (eniten glukoosia, vähän fruktoosia)

4,6
gr proteiinia

0,3
gr rasvaa.

Kurkku,
1,4gr hiilihydraatteja Katso

Tomaatti,
3,5gr hiilihydraatteja Katso

Toisinsanoen
1-3gr hiilihydraatteja 100 grammassa.

Miten
on hedelmien kanssa, ne ainakin maistuvat huomattavasti makeammilta?

Muutama
esimerkki:

Appelsiini
100gr.

hiilihydraatteja
8.9 gr (3.6 g sackaroosia, 2.7 g fruktoosia, 2.6g glukoosia)

proteiinia
0,6g

rasvaa
0,3g

Melkein
pelkkää sokeria.

Kuten
omena (8,2gr hiilihydraatteja) Katso

Tai
banaani (18,3gr hiilihydraatteja) Katso

Verrataanpa
yhteen kaikkien tuntemaan tuotteeseen, Kolajuomaan. Katso

10,9gr
hiilihydraatteja 100 grammassa. Mutta on kai se sentään
erityyppistä sokeria?? Ei oikeastaan!

4,0gr
sakkaroosia, 3,4gr fruktoosia ja 3,5gr glukoosia.

Appelsiini
ja omena ovat yhtä täynnä sokeria kuin kolajuoma, banaani vielä
enemmän. Eikä sitten paljon muuta.

Mutta
sinähän syöt hedelmiä vitamiinien vuoksi, vai…?

Hedelmien
vitamiinipitoisuus on enemmän myytti. On totta että citrushedelmät
sisältävät paljon C-vitamiinia . Muuta ei sitten oikein
löydykkään. Esimerkiksi omenoita saat syödä 10 kg päivässä
saadaksesi päivän tarpeen monista vitamiineista etkä silti saa
kaikkia.

Vertailun
vuoksi voit katsoa täältä

Diagrammi
näyttää prosentteina100grammasta ruokainetta saatavat vitmiinit ja
mineraalit verrattuna päivä tarpeeseen.(appelsiini, banaani, omena
, kananmuna, maksa ja makrilli)

Osa
tekstiä vapaasti käännettynä lähteestä

Kolesteroli
on vakava uhka kolmikymppiselle

Keskiviikko
28.1.2015 klo 07.15

Kolmikymppinen
voi tuntea olonsa aivan terveeksi, vaikka hänen kolesterolinsa olisi
sillä tasolla, että sille olisi pikaisesti tehtävä jotain.

Kolesteroliluvun
parantaminen onnistuu yleensä tehokkaasti elintapojen muutoksella.

Jos kolmikymppisen
muutoin terveen ja hyväkuntoisen ihmisen kokonaiskolesteroli on
kohonnut, se voi tarkoittaa, että hänen sydän- ja
verisuonisairausriskinsä myöhemmällä iällä on jopa
kaksinkertaistunut.

Näin kertoo tuore
tutkimus, jonka tekijät ovat viestissään tylyjä.

Tutkijat muistuttavat,
että jos kolesterolisi on koholla kolmikymppisenä, mutta et piittaa
siitä ennen kuin täytät 50, voi olla jo myöhäistä muuttaa
elintapoja.

Roskalehden artikkeli

Mistä
OIKEASTAAN oli kysymys?

They
defined high cholesterol very conservatively in this study, pegging
it at about 130 mg/dL of “bad” LDL cholesterol, a level
which the U.S. National Institutes of Health considers the lowest end
of “borderline high” cholesterol.

Tutkimusraportti

“Jos kolmikymppisen
muutoin terveen ja hyväkuntoisen ihmisen kokonaiskolesteroli on
kohonnut, se voi tarkoittaa, että hänen sydän- ja
verisuonisairausriskinsä myöhemmällä iällä on jopa
kaksinkertaistunut.”

Pelaako
roskalehti Iltalehti Becel:in ja Benecol:in pussiin? Tutkijat eivä
puhu kokonaiskolesterolista vaan huonon kolesterolin (LDL) tasosta ja
se on taas kokonaan eri juttu.

Tietoa kolesterolista

Elintavan muutos

Kokonaiskolestérooli. Useimmissa tapauksissa aika huono mitta riskistä. Usein suositellaan arvoa alle 5 mikä oikeastaan koskee vain niitä joilla jo on sydänsairaus. Terveille se on sopimaton taso lääkittäväksi. 70% 30-50 vuotiaista ruotsalaista on korkeampi arvo samoin 90-95% ruotsalaisista jotka ovat yli 50 vuotiaita.
Vaikeasti tulkitttava ja huono arvo ilman suhteuttamista muihin kolesterooliarvoihin.

Triglyceridit. Matala arvo on hyvä. Korkeat arvot johtuvat useimmiten paljosta hiilihydraatista ravinnossa. >1,7 on huono arvo, se on merkki metabolisesta oireyhtymästä joka tarkoittaa kasvanutta sydänsairaus riskiä. Suuimmalla osalla heistä jotka noudattavat LCHF/VHH ruokavaliota on erittäin matalat arvot, minun oli 0,5.
Matala on hyvä. Tulee olla ainakin <1,7.

HDL– korkea arvo on hyvä, luonnollinen rasva kohottaa HDL:llää. Matalat arvot merkitsevät sydänsairauden riskin nousua. Paljo hiilihydraatti laskee HDL arvoa. Alle 1,0 (miehet) ja alle 1,3 (naiset) on huono ja merkkinä metabolisesta oireyhtymästä. Useimmilla jotka noudattavat LCHF ruokavaliota on korkeart arvoy, minun oli 1,8.
Korkea onhyvä. Tulee olla ainakin noin 1,0 (miehet) eller 1,3 (naiset).

LDL– usein suositellaan että arvon pitäisi olla alle 3,0. Tämä on kuitenkin hankalmpi arvo tulkittavaksi. LDL:lää on eri kokoja joista pienet ovat vaarallisia. Matala triglyseridi arvo ( ja korkea HDL) osoittaa että suurin osa LDL:stä on suurikokoista, kiltimpää lajia. Siinä tapauksessa voi LDL olla korkeampi ilman kasvanutta riskiä. Korkea triglyceridiarvo (ja matala HDL) vittaa suurempana määrää pieniä vaarallisia LDL-partikkeleita. Voidann sanoa että LDL-arvolle analyysiteknillisistä syistä annetaa yliarvioitu paino kun triglyceridit ovat alla 1,1 (tavallista VHH-ruokavaliolla).
Vaikeasti tulkitttava ja rajoitettu arvo ilman suhteuttamista muihin kolestrooliarvoihin.

Kokonaiskolesterooli / HDL Matala arvo hyvä, suositus alle 6. Jos halutaa yksi ainoa arvo sydänsairausriskin toteamiseksi niin tämä on paras. Se kertoo paljon enemmän kuin kokonaiskolesterooli, LDL ja jopa enemmän kuin triglyceridit. Se on parempi kuin LDL/HDL jota joskus käytetään. LCHF ruokavalio auttaa parantamaan tätä arvoa, minulla oli 2,3.
Varmin riskin tulkitsemiseksi. Matala arvo on hyvä. Tulee olla alle 6, vielä mielummin alle 5 ja kaikkein mieluiten alle 4.

Yksinkertainen riskianalyysi:

Kolesteroolin mittaustulosten analysointi ei ole helppoa ja pelkää tuijottaminen kokonaiskolesterooliin tai LDL:ään johtaa helposti tarpeettomaan lääkitykseen joka tietysti on lääketeollisuuden mieleen.
Jos suuri osa kolesteroolista on hyvää, HDL, niin silloin voi statistisesti sallia huomattavasti korkeamman kokonaiskolesteroolin ilman riskin nousemista.
Tässä yksinkertainen ja parempi sääntö sinulle jolla ei ole sydänsairautta:
1. Jaa kokonaiskolesterooli HDL arvolla. Jos sinun kokonaiskolesterooli on 8,0 ja HDL 2,0 tulee tulokseksi 4.
2. Jos tulos on alle 5. Voit olla rauhallinen, kolesteroolisi on hyvä
3. Jos tulos on korkeampi: erikoisesti jos se on yli 6 on syytä alkaa miettimään elintavan muutosta. Sen jälkeen voi kolesteroolin mitata puolen vuoden välein. Jollei se parane on syytä ehkä harkita lääkitystä.
Jos sinulla on sydänsairaus (angina pectoris, sydäninfarkti) on syytä tähdätä parempiin arvoihin. Silloin voi kolesteroolilääkitys usein olla paikallaan. Keskustele lääkärisi kanssa.
Niillä joilla ei ole sydänsairauksia on harvoin hyötyä kolesteroolilääkkeistä. Seurauksena voi olla lihassärkyä, lihasheikkoutta ja huonontunut seksi.

Diabetes
ja dementia ovat haastava yhdistelmä

Roskalehden (Iltalehti) artikkeli (lue täältä)

Tämänhän olen nähnyt diabeetikkona kauan. Onneksi asun täällä Ruotsin puolella. Suomessa näyttää vahvasti siltä että diabeetikolla ei ole helppoa kun THL:ää ja Diabetesliittoa vaivaa pahemmanasteinen dementia.

Viljoja
enemmän

Itämeren
ruokavaliota noudattavat kertoivat syövänsä jopa kaksi kertaa
enemmän pohjoismaisia viljoja kuin vähemmän ruokavalioon
sitoutuneet.

He
saivat myös enemmän hiilihydraatteja, kuituja, vitamiineja ja
kivennäisaineita ja toisaalta vähemmän tyydyttynyttä rasvaa sekä
alkoholia.

Erityisesti
runsaasti pohjoismaisia viljoja syövillä havaittiin vähemmän
vyötärölihavuutta, eli naisilla yli 90 senttimetrin ja miehillä
yli 100 senttimetrin mittaisia vyötäröitä.

Tummaa
ruisleipää

Viljoissa
on matala energiapitoisuus ja niiden korkea kuitupitoisuus vähentää
näläntunnetta. Mahdollisesti juuri tämä ehkäisee painon
kertymistä.

– Jos
suuriin muutoksiin ei ole motivaatiota, suosittelen pienenä
muutoksena painottamaan ruokavaliossa tummaa ruisleipää. Sillä
edistää jo paljon terveyttään, Kanerva kertoo.

Roskalehden artikkeli

THL:stä päin puhaltaa. Pitäisikö
nauraa vai itkeä. Tohtoriksi väitellään täysin päinvastaisin
perustein kuin mitä saa lukea kun seuraa puolueettomia suuria
tutkimusraporttia. Sääliksi käy suomalaista laihduttajaa sillä
tällä menolla ensin ajetaan viljojen voimalla liikalihavaksi
peloittelemalla täysin perusteettomalla tyydyttyneen rasvan
vaarallisuudella ja sitten samoilla neuvoilla laihduttamaan että sa
kapean vyötärön. Kuinkahan lienee ollut muiden terveysarvojen
kohdalla?? Epäilen että ei kovinkaan hyvin, jälleen tukeutuen
suuriin, korkealuokkaisiin puolueettomiin tutkimuksiin.

Ei kai kukaan vaan yritäkkään uskoa
että Suomessa onnistuu tohtoriksi väittelemään kertomalla saman
kuin mainitsemani tutkimusraportit. THL:n suuntaan on pakko kumartaa
jos meinaa hatun saada.

Merkillisiä väitteitä rasvoista

Savon Sanomien artikkeli

Kursiivinen teksti on minun.

Kerrankin
asiallinen otsikko. Otsikon alla saat lukea todella merkillisiä
väitteitä rasvoista. Väitteiden takana ovat suomalaiset kärryiltä
pudonneet “asiantuntijat” viralliselta taholta. “Asiantuntijat
joilla olisi todella kova tarve sekä kaivaa esille tutkimuksia
joihin he viittaavat sekä tutustua siihen mitä tutkimusraportti
toisensa jälkeen kertoo tänä päivänä.

14.11.2014
00:01

Savon
Sanomissa uutisoitiin huomiota herättävin otsikoin 7.11. professori
Karppasen väitteitä siitä, etteivät kohonnut veren
kolesterolipitoisuus ja ravinnon rasvan laatu olisi yhteydessä
sydän- ja verisuonitautien kohonneeseen riskiin. On äärimmäisen
valitettavaa, että tällaiset tutkitun näytön ja kansallisten
suositusten vastaiset mielipiteet pääsevät niin usein keskustelun
eturintamaan.

Suomalaiset
Käypä hoito –suositukset kohonneen kolesterolin, kohonneen
verenpaineen ja muiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden
hoidosta perustuvat vahvaan tutkimusnäyttöön samoin kuin
ravitsemussuositukset niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Kyse
ei ole koskaan yhden tutkimuksen tuloksesta vaan vuosikymmenten
ajalta kertyneestä näytöstä, ja siihen perustuvasta laajan
asiantuntijaryhmän konsensuksesta.

Kun
Ruotsin Elintarvikelaitoksen professorit eivät onnistuneet löytämään
niitä “tuhansia tutkimuksia” niin oletan että artikkelin
kirjoittaneilla kansanterveyden pilaajilla on yhtä vähän
mahdollisuuksia siihen.

Viime
vuosien mediakeskustelu onkin vienyt pohjaa
terveydenedistämistyöltä. Vuosina 2009-2010 alkanut
rasvakeskustelu ja ruokaohjelmissa vahvasti esillä oleva voi- ja
suolahypetys on lisännyt näiden käyttöä ja kääntänyt
suomalaisten kolesteroli- ja verenpainetasot nousuun. Käytännössä
kolesterolitason ja tyydyttyneen rasvan saannin suhteen on menty 15
vuotta takapakkia.

Kun
kansaa koko ajan kusetetaan Becelin, Benecolin ja lääketehtaiden
hyväksi niin kokonaiskolesterolin esille vetäminen on pelkkä
mainoskikka. Luulisi jo näiden poppamiesten tietävän että
kokonaiskolesteroli yksistään on lähinnä mitätön kertomaan
sydän- ja verisuonisairauksien vaarasta.

Väestö,
kuin myös osa terveydenhuollon ammattilaisistakin, on
hämmennyksissään. Joudutaan tekemään entistä enemmän työtä
terveellisten elintapojen edistämiseksi. Tämä maksaa –sekä
yhteiskunnalle että kansalaisten terveydelle.

Väestö
on täysin selvästi hämmillään koska viralliselta taholta (kuten
tämäkin artikkeli) sotketaan tietoa tahallisesti. Minusta on
lähinnä pateettista että minunkaltaiseni tavallisen pulliaise,
nykyiseen tutkimukseen tutstuttuani ja yli 6 vuoden käytännön
kokemuksella tiukasta LCHF ru okavaliosta (n65-70E% rasvaa ja noin
5E% hiilihydraattia) joudun oikomaan itseänsä professoreiksi ja
ravintopasiantuntijoiksi tituleeraavien luuloja. Se mikä maksaa
käsiin räjähtävänä ylipaino ja diabetesongelmana yhteiskunnalle
on juuri näiden poppamiesten vuosikymmenien “neuvot”.

Tosiasia
on, että sydän- ja verisuonitautien taustalla olevaa valtimoiden
kovettumista ei synny ilman haitallisten LDL
-kolesterolipartikkeleiden hakeutumista verisuonien seinämään.
LDL-kolesterolitasot taas ovat suoraan yhteydessä ravinnon
tyydyttyneiden rasvojen eli ns. kovien rasvojen saantiin.
Tutkimusnäyttö tästä on äärimmäisen vakuuttava

Näyttö
tyydyttyneen rasvan saannin ja kohonneen LDL-kolesterolin välillä
on kiistaton. Niin suomalaisten kuin kansainvälisten
ravitsemussuositusten mukaisesti pitäisikin pyrkiä vähentämään
tyydyttyneitä eli kovia rasvoja, joita saa pääasiassa rasvaisista
maitovalmisteista, voista ja voita sisältävistä levitteistä sekä
lihasta, ja huolehtimaan kerta- ja monityydyttymättömien eli
pehmeiden rasvojen saannista, joita saa mm. kasviöljyistä, niistä
tehdyistä levitteistä sekä kalasta, pähkinöistä ja siemenistä.

Ja
sitten vaan esitte sekin näyttö. LDL kolesteroli saattaa hieman
nousta mutta niin nousee HDL kolesterolikin ja triglyceridi arvot
paranevat. Nyt minä tietenkin puhun LCHF/VHH ruokavaliosta
päinvastoin kuin artikkelin kirjoittavat jotka usean vuoden aikan
ovat selvästi osoittaneet etteivät oikein tiedä mistä puhuvat
mutta hätä on hirmuinen. Onhan se tietenkin masentavaa kun huomaa
koko ikänsä levittäneen väärää tietoa. Kysytään ainoastaan
selkärankaa niinkuin yhä lisääntyvältä tiedemiesjoukolta joilla
on varaa tunnustaa olleensa väärässä.

Internetistä
löytyvät suomalaiset kohonneen verenpaineen ja kolesterolin Käypä
hoito -suositukset. Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset löytyvät
Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan sivuilta, ja Kuluttajaliitto on
laatinut niistä erinomaista ”Syö hyvää!” -materiaalia.

Totta
kai nel öytyy mutta mihin ne perustuu? Missä on se Puskan
keppihevonen (tuhannet tutkimukset” Kaakki tuntuu olevan todella
hyvä piiloutumaan kun kukaan ei onnistu sitä löytämään. Hiljaa
se osaa olla koska kuoli jo kauan sitten pilttuuseensa.

Internetistä
löytyy myös moderniin tutkimukseen perustuvaa tietoa ja silloin
ollaan aika kaukana Käypä hoito sivuilta-luojan kiitos. Jos itse
diabeetikkona noudattaisin Käypä hoito ohjeita niin olisin ollut
apteekin perusasiakas nousevassa määrin jo yli 6 vuotta. Jos olisin
Käypähoidon ohjeilla yrittänyt laihduttaa itseäni syömällä
vähemmän ja juoksemalla enemmän niin tuskin olisi yli 30kg
kadonnut 7 kuukaudessa ja saavutetussa painossa on pysytty. EIKÄ OLE
OLLUT NÄLKÄ.

Kannattaa
tutustua ja pohjata omat elintapavalinnat tutkittuun näyttöön.

Aivan
oikein ja sitä löytyy esim. Blogistani-niin
terveelle-ylipainoiselle kuin diabeetikollekin.
Artikkelin kirjoittajille suosittelen ensialkuun SBU:n raporttia liikalihavuuden hoidosta ruokavaliolla. Internet tuntuu kummallista kyllä olevan tuttu kirjoittajille joten raportti kokonaisuudessaan on jopa heidän käytettävissään.
Blogissani yhteenveto raportista (käännös kostdoktorn:in sivulta)löytyy löytyy allaolevasta linkistä ja sen alta prof.Fredrik Nyströmin haastattelu.

SBU:raportti
prof.Fredrik Nyströmin haastattelu

Ehkä pieni kertaus kolesterolistakaan ei ole pahitteeksi.

Modernia tietoa kolesterolista

Jos
artikkelin kirjoittajilla on jotain myönnettävää tai kiellettävää
niin blogini kommentointi osa on auki. Tervetuloa. Blogissani on myös
email osoitteeni joten toivotan myös tervetulleiksi tiedon siitä
missä minä ja blogissani käännöksinä löytyvät
tutkimusraportit ovat pielessä.

Lehtiartikkelin takana:

Tiina
Laatikainen

Terveyden
edistämisen professsori, Itä-Suomen yliopisto

Ursula
Schwab Ravitsemusterapian apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto

Mirja
Huuskonen

Johtava
ravitsemusterapeutti, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja
sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Vesa Korpelainen
Toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Suomessakin aletaan ihmetellä tosissaan:

Rasvat ja tutkimus

Pauli Smolander,

Saatiin taas lukea (SS 14.11.) terveysalan ammattilaisten autoritäärinen julistus kovien rasvojen vaarallisuudesta. Artikkelissa tukeudutaan ”lukuisiin ja kiistattomiin tutkimuksiin”.

Arveluttavaksi julistuksen tekee seikka, jota näin maallikkona olen aina ihmetellyt. Mistä löytyvät ne ”lukuisat kiistattomat” tutkimustulokset, joihin vedotaan? Eikö avoimuus olisi tässäkin uskottavuutta edistävä tekijä?

Rasvasodan toisinajattelijat ovat onnistuneet tiedottamisessaan huomattavasti paremmin. He kertovat avoimesti mielipiteidensä tueksi tutkimusten nimet, instituutiot ja tekijät, ja linkki alkuperäisiin tutkimuksiin löytyy artikkeleista, joihin heidän mielipiteensä pohjautuu.

Kun lisäksi lähes päivittäin voi lukea kotimaisten ja maailman johtavien lääkäreiden, kirurgien ja tutkijoiden tunnustavan olleensa väärässä kovien rasvojen suhteen, herää oikeutettuja kysymyksiä virallisista suosituksista.

Suurimpia takinkääntäjiä lienee Time-aikakauslehti, joka etusivullaan kehottaa ”Eat Butter!” (Syökää voita! 23.6.2014). Myös eräs pohjoismaiden tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista ravitsemustieteilijöistä, tanskalainen professori Arne Astrup on kääntynyt kiihkeästä kovan rasvan vihollisesta sen ystäväksi. Nämä vain parina esimerkkinä.

Jos asioita ei kerrota avoimesti, tulee salatieteen ja suhmuroinnin leima. Nykyihminen usko, ellei itse voi varmistaa!

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/rasvat-ja-tutkimus/1935228